Neljä valtavaa kirjolohen kasvatuskassia eli niin sanottua kala-allasta on ankkuroitu avomerelle Kaskisten edustalle.
Riviin on tulossa pian yksi kalakassi lisää, ja ensi kesänä kalankasvattaja Nordic Trout aikoo lisätä kala-altaiden määrää kahdeksaan.
Yhtiö on investoinut yli viisi miljoonaa euroa kirjolohen kasvatukseen ja uuteen ruokinta-alukseen Kaskisissa.
Yhden kalakassin ympärysmitta on 120 metriä, ja sen verkko uppoaa avomerellä noin 15 metrin syvyyteen.
Kassissa uiskentelee 50 000 kirjolohta. Viidessä kalakassissa on tänä vuonna siis noin 750 000 kiloa kalaa.
Tiiviisti parvissa uivia kirjolohia ei voi olla kassissa liikaa, sillä ne stressaantuvat.
– Seuraamme koko ajan kassien kalatiheyttä, vakuuttaa yhtiön liiketoimintajohtaja Jussi Kosomaa.
Avomeressä vähäinen vaikutus ympäristöön
Nordic Trout sai ensimmäisen avomerikasvatukseen myönnetyn ympäristöluvan joulukuussa 2023 – kolme vuotta lupaprosessin alkamisesta.
Nopeus yllätti perheyhtiön johdon, sillä yleensä asia vie kauan. Kaskisten lupahakemuksesta ei tehty edes yhtään valitusta.
Yhtiön johdon mukaan viranomaiset haluavat siirtää kalankasvatustoimintaa yhä enemmän avomerelle, jossa olosuhteet kaloille ovat usein hyvät.
– Kalankasvatusta avovedessä kutsuttiin ennen häpeäpilkuksi. 1990-luvulla se oli merkittäviä Itämeren ravinnepäästöjen aiheuttajia. Nyt se tuottaa noin prosentin koko Itämeren ravinnekuormituksesta, kertoo toimitusjohtaja Toni Hukkanen Nordic Fish -konsernista, johon myös Nordic Trout kuuluu.
Samaa sanoo tutkija Pia Lindberg Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Kalankasvatus avomerellä on hänen mukaansa niin ekologista kuin voi olla.
Kalanrehut ja kalankasvatustekniikka ovat vuosien saatossa kehittyneet, ja avomerellä toiminnan rehevöittävä vaikutus on pienempi kuin sisäsaaristossa tai matalissa merenlahdissa.
– Ravinteet laimenevat ympäröivään veteen paremmin kuin mantereen läheisyydessä, Lindberg toteaa.
Toni Hukkasen mukaan yhtiö päätyi investoimaan Kaskisiin lupa-asioiden sujuvuuden ja toiminnan laajentamismahdollisuuksien vuoksi.
He suunnittelevat keskittävänsä kalankasvatusta pohjalaiskaupunkiin niin, että tulevaisuudessa heillä olisi kolme erillistä avomeren kasvatuslaitosta kymmenen kilometrin päässä toisistaan.
He harkitsevat myös oman perkaamon rakentamista Kaskisiin. Se työllistäisi noin 20 ihmistä kausiluontoisesti.
Kuhinaa vedessä, kun pelletit lentävät
Nordic Troutin työntekijät käyvät kerran päivässä ruokkimassa kirjolohia uudella kalastusaluksella.
Ruoaksi kalat saavat pellettejä, joita ammutaan rehutykillä kala-altaan verkon läpi. Ruoka on tarkkaan mitoitettu.
Altaassa alkaa melkoinen taistelu pelleteistä, kun ne lentävät veteen.
– Tavoitteena on saada ne leviämään niin, että parvesta mahdollisimman moni kala ehtisi syömään, Jussi Kosomaa sanoo.
Kosomaa kertoo videolla kalojen ruokinnasta avomerellä.
Kirjolohien kasvatus mätimunista ruokalautaselle vie noin kolme vuotta. Konsernilla on hallussaan koko kalaketju.
– Sisämaassa on emokaloja. Niistä lypsetään mätiä, joka haudotaan. Kun kalanpoikaset kuoriutuvat, ne ovat ensimmäisen kesän sisämaan sisäaltaissa tai maa-altaissa, Jussi Kosomaa kertoo.
Ensimmäisen talven jälkeen kalat tuodaan sisäsaariston kalakasseihin kasvamaan. Viimeiseksi kesäksi ne viedään avomerelle, jossa ne saavuttavat noin kolmen kilon painon.
Syksyllä kalakassit irrotetaan avomeren ankkurointijärjestelmästä ja hinataan talvisäilytyspaikalle Kaskisten kalasatamaan.
Sieltä täysikasvuiset kalat lähtevät perkuuseen.
– Ne nostetaan kassista haavilla, jonka jälkeen ne tainnutetaan sähkötainnuttimella. Sitten ne verestetään.
Konsernin toimitusjohtaja Toni Hukkanen uskoo, että globaali väestönkasvu lisää suomalaisen kirjolohen ja kalatuotteiden kysyntää sekä kotimaassa että vientiin.
– Luonnonkala on enemmän kausivaihteluista riippuvainen, ja eri kaloilla on eri kalastusaikoja. Kasvatettu kala mahdollistaa tuoretta kalaa pöytään ympäri vuoden.