Tampereen keskustan liikenne laajenee nyt ainoaan mahdolliseen suuntaan, maan alle.
Keskustaan halutaan lisää asumista, työpaikkoja, turisteja ja tapahtumia. Kahden järven välisellä kapealla kannaksella on kuitenkin jo tunkua.
Siksi kaupunki on linjannut, että autoille etsitään tilaa maan alta.
Parhaillaan Tampereella tehdään kaivuutöitä keskustan eteläreunalla Viinikankadulla.
Yliopistontunnelin työt alkoivat toukokuussa. Kahdensadan metrin maatunneli valmistuu alkuvuodesta 2028, jolloin alkaa P-Hämpin laajennuksen ja sinne johtavan maanalaisen kadun louhinta.
Tuhatpaikkaiseen pysäköintiluolaan tulee 500 autopaikkaa lisää ydinkeskustaan.
Helsingin suunnasta tulevat autot voivat ajaa Yliopistontunneliin ja sieltä Tampereen laajentuvaan maanalaiseen katujen ja pysäköintilaitosten verkostoon vuonna 2031.
Työelämäprofessori Kalle Vaismaa Tampereen yliopistosta pitää ratkaisua hyvänä.
– Suomen mittakaavassa Tampereen maanalainen katu on ainutlaatuinen, koska se yhdistää sisääntuloväylän ydinkeskustan maanalaiseen pysäköintiin jo kaukana sisääntuloväylällä.
Myös Helsingissä pohditaan parhaillaan, voisiko keskustan alittava huoltotunneli korvata paranneltuna vanhat suunnitelmat keskustatunnelista.
Itäpuolella rakennetaan jo, lännessä puuttuvat päätökset
Visioissa siintää aika, jolloin koko Tampereen keskustan voisi alittaa maanalaisia katuja pitkin etelä-pohjoissuunnassa. Mittaa ajoyhteydelle tulisi noin 2,5–3 kilometriä.
Tampereen hankejohtaja Tero Tenhusen arvion mukaan autoliikenne voi soljua maan alla 2040-luvulla.
– Turvallisuuden ja käytettävyyden takia on päädytty ratkaisuun, jossa ei ajeta parkkihallien läpi, vaan maanalaiselta kadulta on liikenneympyröiden kautta liittymät pysäköintilaitoksiin. Pitkällä aikavälillä se on paras ratkaisu.
Kaupunki ohjaa myös keskustan huoltoliikennettä maan alle.
Tenhusen mielestä maanalainen katuverkosto on strategisesti yhtä tärkeä kuin aikanaan täpärästi syntynyt päätös Tampereen rantatunnelin rakentamisesta.
Valtatien liikenne on sujahtanut keskustan ali itä-länsisuunnassa jo kymmenen vuotta.
Tammerkosken itäpuolella on jo täysi tohina päällä. Länsipuolelle on laadittu maanalaiset asemakaavat, mutta päätöksiä rakentamisesta ei ole tehty.
Tenhusen mukaan vauhtia ratkaisuihin tuonee Takon kahden hehtaarin tehdasalueen vapautuminen ydinkeskustassa. Paperikoneiden tilalle voi tulla esimerkiksi asutusta tai liiketilaa, mikä lisää merkittävästi parkkipaikkojen tarvetta.
Videolla hankejohtaja Tero Tenhunen perustelee, miksi Tampereen keskusta laajenee nyt maan alle.
Kuskittomat autot maan alle
Euroopan kestävän liikenteen kaupungeissa kävelyreitit ovat pääsääntöisesti maan pinnalla. Autot ohjataan joko maan alle tai keskustaa kiertäville kehäkaduille.
Työelämäprofessori Kalle Vaismaa sanoo, että onpa valittu ratkaisu mikä tahansa, tärkeää on suunnitella kokonaisuus huolella.
– Esimerkiksi Hollannista voisi ottaa oppia. Siellä ajatellaan koko liikenneverkostoa, ei vain yhtä kadunpätkää.
Maanalaiset tunnelit ja parkkihallit ovat kalliita investointeja, jotka vaikuttavat keskustoissa liikkuvien arkeen vuosikymmentenkin kuluttua.
Tampereellakin rakentaminen maksaa satoja miljoonia pitkällä aikavälillä.
Vaismaa uskoo, että Tampereella nyt tehtävät ratkaisut kestävät hyvin aikaa, vaikka liikenne automatisoituu.
OECD:n laskelmien mukaan liikenteen automatisaatio vapauttaa esimerkiksi Lissabonin kokoisissa kaupungeissa yli 200 jalkapallokentän verran tilaa maan päältä muuhun käyttöön.
– Tulevaisuudessakin tarvitaan maanalaisia pysäköintilaitoksia, jotta esimerkiksi automaattiset taksit voivat mennä yöksi latautumaan, Vaismaa sanoo.
Kallis maanalaisten tilojen louhinta on Vaismaan mielestä taloudellisesti järkevää, kun uusien taloyhtiöiden ja työpaikkojen niin sanottuja velvoitepaikkoja sijoitetaan maan alle.
Yksi osa Tampereen keskustan kehittämisohjelmaa on purkaa rautatieaseman parkkitalo ja rakentaa tilalle asuntoja ja työpaikkoja. Korvaavat autopaikat löytyvät P-Hämpin laajennusosasta 2030-luvulla.
Finnpark Parkiston toimitusjohtaja Mikko Paavola näyttää videolla, mihin suuntaan P-Hämppi laajenee.
Turvallisuutta kävelijöille ja kriisitilanteisiin
Suomessa ei ole maanalaisille kaduille omia suunnitteluohjeita. Niihin voi soveltaa Väyläviraston tietunnelien ohjeita, mutta keskustan alapuolella kulkevan kadun käyttötarkoitus eroaa läpiajettavasta tietunnelista.
Tero Tenhusen mukana esimerkiksi paloturvallisuus ja poistumisreittien riittävyys on Tampereella mietitty tarkkaan.
Tutkija muistuttaa, että turvallisuuttakin pitää tarkastella monista näkökulmista.
– Jalankulkijoille ja pyöräilijöille turvallisuus paranee, kun kaduilla liikkuu vähemmän autoja. Esimerkiksi Hämeenkadun voi jo nyt ylittää turvallisesti, kun yksityisautoilla ei ole sinne asiaa, Kalle Vaismaa sanoo.
30–40 metriä maan alla kulkeva tunneliverkosto voi tuoda turvaa myös kriisitilanteissa esimerkiksi mahdollisen drooniuhan aikana.
Aihetta käsiteltiin myös Ylen aamussa 16. kesäkuuta. Katso haastattelu.