Kriittisten mineraalien tarve on saanut EU:n suuntaamaan katseensa itäiseen Afrikkaan. Tansanian kallioperästä on löytynyt mittavat määrät esimerkiksi energiatuotannon ja puolustusteollisuuden tarvitsemia metalleja.
EU-tuella koulutetaankin nyt pikavauhtia kaivosammattilaisia Tansaniaan.
Koulutuksen ensiaskeleita otetaan kaukana päiväntasaajalta: pienellä avolouhoksella Sodankylän metsässä. ”Opetuskaivoksella” on harjoiteltu kaivosporakoneiden käyttöä.
– Oli mahtavaa, kun pääsin käyttämään konetta. Vaihtamaan porakankia, aloittamaan porauksen ja jatkamaan sitä yhä syvemmällä maan alla ilman, että mitään piti tehdä käsin, sanoo Ezekia Peter.
Peter on tansanialaisen ammattioppilaitos VETA:n mekaniikan opettaja ja Lapissa siksi, että voisi jo ensi vuonna opettaa kaivosalaa kotimaassaan.
Kaivoskokemusta hänellä ei aiemmin ole, kuten ei useimmilla muillakaan Lapissa koulutettavilla 25 opettajalla. He ovat opettaneet esimerkiksi hitsausta, metallialaa ja sähkötekniikkaa.
Uutta alaa aloitteleva Ezekia Peter uhkuu kuitenkin itsevarmuutta:
Suomalaisopettajat mukaan Tansaniaan
Tansanialaisopettajien ryhmä viettää Lapissa kaikkiaan viisi viikkoa. Joukko on jaettu kahtia aiempien taitojen mukaan.
Osa on perehtynyt varsinaiseen kaivostyöhön eli räjäytyksiin ja louhintaan Sodankylässä. Toiset taas maansiirtotöihin ja kaivoskoneiden huoltoon Rovaniemellä. Ajatus on, että jokainen hankkii riittävän opin tietystä tehtäväalueesta, jota voi sitten opettaa eteenpäin.
Koulutussuunnittelija Janne Laine Redu Edu Oy:stä ei muista tavanneensa yhtä innokkaita koulutettavia aikoihin. Valmista poraria ei kuitenkaan viidessä viikossa saa.
– Joudumme keskittymään kaikkein oleellisimpaan eli perusteisiin ja turvallisuuteen, ja Tansaniassa jatketaan ja täydennetään. Oleellista on, että siellä tehdään läheistä yhteistyötä kaivosyhtiöiden kanssa.
Suomesta halutaan Laineen mukaan viedä Tansaniaan etenkin turvallisuusoppia ja ympäristön huomioimista. Hän kertoo tansanialaisopettajien olleen varovaisia ja tarkkoja. Läheltä piti -tilanteita ei ole sattunut.
Koulutusrupeama on ollut Janne Laineellekin antoisaa:
Syksyllä koulutus jatkuu Tansaniassa, jonne Lainekin lähtee. Edessä on myös käytännön harjoittelua Tansanian kaivoksilla.
Ensi vuonna oppia pitäisi siirtää eteenpäin 400 nuorelle opiskelijalle. Koulutushankkeessa laaditaan kaivosalan opetusohjelma, jota Tansaniassa ei vielä ole.
Koulutuksella tasoitetaan tietä yrityksille
Maatalousvaltaisella Tansanialla on suuret suunnitelmat kaivosalalle, ja ulkomaisilla yrityksillä investointi-intoa. Toukokuussa kiinalaisyhtiön ja Tansanian hallituksen yhteistyöllä löytyi merkittävä esiintymä harvinaisia maametalleja: neodyymia ja praseodyymia.
Myös Eurooppa haluaa jalostaa ja hyödyntää Afrikan mineraaleja entistä enemmän. Kaivoskoulutus on osa luottamuksen rakentamista, koulutushankkeen koordinaattori, GTK:n Heli Kivisaari summaa.
– Kun on paljon yhteistä tekemistä, myös markkinoita on helpompi rakentaa yhdessä. Silloin eurooppalaiset ja suomalaiset yritykset voisivat toimia yhä laajemmin Afrikan mantereella.
Esimerkiksi kaivoslaitteita valmistava ruotsalainen Sandvik toimii jo Tansaniassa.
Kaivosteollisuus ry:n toimitusjohtaja Pekka Suomela kertoo, että eurooppalaiset ovat paitsi kouluttaneet, myös kirjoittaneet kaivoslainsäädäntöä ja rakentaneet laboratorioita eri puolilla Afrikkaa.
Tällainen toiminta on osa strategisia kumppanuussopimuksia, joita EU on tehnyt esimerkiksi Namibian, Sambian ja Kongon kanssa.
Kaivoskokemusta Tansaniasta omaava Yona Mwambopa löytää eroja Suomeen lähinnä kalustosta:
Oma etu on EU:llakin mielessä, mutta keinot kuitenkin pehmeämmät kuin rahan, rakennuskoneiden ja omien työntekijöiden voimin eteenpäin rynnivällä Kiinalla.
Pekka Suomela arvelee, että eurooppalainen lähestymistapa voi vedotakin, kun vaihtoehtona on kiinalainen tai venäläinen malli.
Riittävätkö Lapin opit ja tuleeko niillä koulutettavista tansanialaisista uusien kaivosten työväkeä, sitä seurataan koulutuksen jälkeen. Pekka Suomela ajattelee, että tavoitteet koulutuksen suhteen ovat melko optimistisia.
– Tietysti voidaan luoda kuva, että asioita voi tehdä toisella tavalla. Mutta ei se kaivoskulttuuri tai osaaminen vielä sillä kurssilla rakennu, vaan siihen tarvitaan paljon muutakin.