Kamppailulajien suosio on kasvanut voimakkaasti, kerrotaan lajiliitoista ja kamppailukeskuksista.
Joensuun Combat Heaven -kamppailusalin toimitusjohtaja Jimi Miettinen puhuu kamppailubuumista.
– Viimeiset kolme vuotta kaikki peruskurssit ovat olleet täysiä. Olemme kasvaneet 200 harrastajasta noin 800 harrastajaan, Miettinen kertoo.
Sekä Suomen Nyrkkeilyliitosta että Suomen brasilialaisen jujutsun liitosta kerrotaan, että koronavuodet tiputtivat harrastajamäärää, mutta sen jälkeen kasvu on ollut kiihtyvää. Nyrkkeilyliiton harraste- ja kilpailulisenssit kasvoivat vuodesta 2021 vuoteen 2025 yli 1 400 lisenssillä.
”Ei myydä kamppailua, vaan henkilötarinoita”
Kamppailuseurat löytävät monia syitä harrastajamäärän kasvulle. Salit ovat kehittäneet omaa toimintaansa, kamppailutapahtumia on järjestetty enemmän ja ne kiinnostavat etenkin nuoria.
Kamppailutapahtumia osataan markkinoida aiempaa paremmin, kertoo Helsingissä toimivan Crest -kamppailusalin toiminnanjohtaja Otto Salminen. Treeneihin ilmaantuu nyt ihmisiä, jotka eivät ole ennen astuneetkaan tatamille eli harjoitusmatolle.
– Kansainvälisiltä lavoilta on otettu esimerkkiä, miten tapahtumia kuuluu promota. On ymmärretty, ettei myydä vain itse kamppailua, vaan myydään niitä henkilöitä ja tarinoita, Salminen sanoo.
Henkilötarinoihin keskittyvää markkinointia ja provosoivaa tyyliä hyödyntää esimerkiksi kamppailutapahtuma Ice Cage Fighting, joka on noussut muutamassa vuodessa areenaluokan tapahtumaksi Suomessa.
Kamppailusaleilta kerrotaan, että Ice Cage on yksi taustasyy kiinnostuksen kasvulle.
Oulun Kamppailuklubin toimitusjohtaja Kimmo Kolehmainen kertoo, että kiinnostusta heidän suuntaansa ovat nostattaneet myös salia edustavat vapaaottelun maailmanmestarit Isla Fono ja Sani Brännfors. Brännfors on otellut Ice Cage -tapahtumassa kahdesti.
Äärioikeisto hyödyntää kamppailun suosiota
Kamppailulajit ovat yhdistyneet viime aikoina myös kielteisiin ilmiöihin. Ice Cage -tapahtumissa ottelee henkilöitä, joiden naisvihamielinen käytös ja rikosepäilyt ovat nousseet otsikoihin.
Lisäksi äärioikeistolaiset ryhmät ovat lisänneet juuri kamppailulajeihin liittyvää toimintaa eri puolilla Suomea. Kamppailua käytetään eräänlaisena sisäänheittotuotteena, kun ryhmät houkuttelevat lapsia ja nuoria jäsenikseen.
Kamppailuseuroissa negatiivinen julkisuus harmittaa. Kolmekymmentä vuotta alalla toiminut Tero Toivanen toteaa ykskantaan, ettei hänen harjoituksiinsa ole asiaa, mikäli on sekaantunut äärioikeiston toimintaan.
Toivanen on oman arvionsa mukaan valmentanut tuhansia nuoria. Hän on nähnyt, miten kurinalainen harjoittelu on parantanut monen nuoren ja aikuisen elämänhallintaa.
– Tämä on monipuolinen harrastus ja hyvä liikuntamuoto. Täällä tietenkin on tarkoituksena se, että kasvaisi myös ihmisenä henkisesti. Elämän suunta voi monella muuttua, vaikka olisi vähän huonommatkin taustat.
Uusin äärioikeistolainen kamppailuryhmä aloitti toimintansa Päijät-Hämeessä alkuvuodesta. Äärioikeistolaisen White Youth 03 -nimisen ryhmän kamppailutoimintaa on havaittu esimerkiksi Lahden Kisapuistossa.
– Näen negatiivisena asiana sen, että tämä laji yhdistetään katutappeluihin. Eihän sitä voi millään tavalla verrata kamppailu-urheiluun. Täällä kunnioitetaan toisia ja ihmisarvoa, Toivanen sanoo.
Tappelijasta voi harjoittelulla tulla ottelija
Lahden Kamppailulajikeskuksen valmentaja Toivanen kertoo, että moni ”kouliintunut tappelija” on muuttunut ohjatuissa treeneissä hyväksi ottelijaksi. Treeneissä haetaan omia rajoja ja ylitetään itseä. Siinä oppii nopeasti, mikä on urheilun ja tappelun ero.
Toivasen vetämiin keskiviikkoillan vapaaottelutreeneihin tullut Aatu Hyvölä, 23, on itse kokenut, kuinka määrätietoinen treenaaminen ottaa turhat luulot pois.
– Ajattelin, että tämä on hauskaa ja helppoa. Hauskuus jäi, eikä se loppupeleissä niin helppoa ollutkaan. Aika raskasta on ja paljon toistoja.
Hyvölä harrasti lapsena painia, mutta alkoi kilpailla aikuisiällä vapaaottelussa. Hän kertoo, että ohjattu harjoittelu on auttanut säilyttämään maltin vaikeissakin tilanteissa.
– Jos on tullut näitä vihan tai turhautumisen tunteita salin ulkopuolella, niin on oppinut toimimaan tilanteissa järkevästi. Ehkä se on se kurinalaisuus, jonka on oppinut.
”Tulkaa mieluummin tänne”
Ansa Viirulle, 21, vapaaottelussa on kyse itsensä kehittämisestä ja itsepuolustustaitojen kartuttamisesta. Hän on lukenut äärioikeistolaisten tekemästä pahoinpitelystä vappuna. Lajitekniikoiden harjoittelu satuttamismielessä tuntuu hänestä vieraalta.
– Vielä se, että sitä markkinoidaan nuorille, joilla ei ole tunteiden käsittely kehittynyt sellaiselle tasolle, että he pystyisivät ymmärtämään, mitä toiselle ihmiselle voi aiheuttaa tällaisella toiminnalla. Kuulostaa todella älyttömältä, Viiru sanoo.
Viiru ajattelee, että itsensä kanssa hukassa oleviin ja turhautuneisiin nuoriin saattaa vedota, jos joku tarjoaa samaistumispintaa kamppailu-urheilun kautta.
– Mutta tulkaa mieluummin tänne urheilemaan yhdessä ja pitämään hauskaa, hän kehottaa.