Helsingin huoltotunneli säästää läpiajettuna aikaa jopa puoli tuntia, väittävät Ylelle kokemuksistaan kertoneet lukijat.
Yle uutisoi aiemmin kesäkuussa, että tavalliset autoilijat käyttävät Helsingin keskustassa sijaitsevaa huoltotunnelia läpiajoon, vaikka se on kiellettyä.
Tunnelissa ajaa kaikkiaan noin miljoona autoa vuodessa. Tästä noin 80 prosenttia on sallittua liikennettä huoltotunnelissa oleviin pysäköintihalleihin. Loput 20 prosenttia koostuu ydinkeskustan liikkeiden huoltoliikenteestä ja tavallisten ihmisten kielletystä läpiajoliikenteestä.
Helsingin pelastuslaitos on muistuttanut, että huoltotunneli ei ole oikotie. Vanhassa osassa tunnelin ajotila on kapea ja sokkeloinen ja pelastustiet puuttuvat.
Kysyimme huoltotunneliuutisten yhteydessä yleisöltä, miksi osa autoilijoista käyttää tästä huolimatta tunnelia läpiajoon.
Saimme tunnelia käyttäviltä ihmisiltä parikymmentä vastausta. Moni totesi tunnelin olevan näppärä tai kätevä. Sitä käytetään satunnaisesti, jos on kiire.
Karjaalla nykyään asuva televisiotuottaja Petteri Ahomaa sanoo Ylelle, että hän käytti tunnelia, kun oli töissä Helsingin Lauttasaaressa ja piti äkkiä päästä itäiseen kantakaupunkiin autolla. Ahomaa on tällä hetkellä kokoomuksen paikallispoliitikko Karjaalla.
– Kun Kampin päässä oli kova ruuhka ja piti ehtiä vaikka Kalasatamaan palaveriiin, silloin käytin sitä joitain kertoja.
Ahomaa kertoo, että hänen ystävänsä näytti reitin hänelle.
– Tajusin, että tästä pääsee helposti läpi. Ajansäästö on merkittävä, jopa puoli tuntia, ainakin 20 minuuttia, jos Länsiväylän pää on tukossa.
Hän toivoo, että Helsinki kehittää huoltotunnelia. Itäpää Kaisaniemessä kaipaa Ahomaan mielestä leventämistä ja tunnelimaksu voisi olla kannatettava yksityisautoilijoille.
– Kun Kaivokatu menee kiinni autoilijoilta, tunnelia tarvitaan.
Helsingin kaupunki on ilmaissut haluavansa tunnelin nykyistä paremmin käyttöön. Tavoite on kirjattu kaupungin strategiaan, ja kaikkien puolueiden pitäisi olla sitoutuneita siihen.
Osa on ajanut tunneliin vahingossa
Ihmisten kokemukset tekee kiinnostavaksi se, että tunnelin läpi ei saisi ajaa, mutta käytännössä näin vaikuttaa tapahtuvan koko ajan.
Osa kertoo ajaneensa tunnelin läpi vahingossa. Yksi heistä on Soile Sommarberg.
Sommarberg sanoo ajaneensa totuttuun tapaansa Kluuvin parkkihalliin Kaisaniemen päädyssä, mutta eksyneensä ajaessaan parkkihallista ulos.
– Yhtäkkiä näkyi Ruoholahdenkadun viittoja. Siinä vaiheessa tajusin, että olin missannut parkkihallin uloskäynnin ja ajanut koko kaupungin ali.
Sommarberg ei heti tajunnut, missä hän oli.
– En tiennyt, että olin kielletyssä tunnelissa.
Läpiajoa käytetään usein töissä
Sommarbergin tavoin moni kertoo, että opasteet ovat tunnelissa sekavat. Lisäksi moni sanoo, että on ajanut tunnelissa työnsä takia nopeuttaakseen siirtymistään paikasta toiseen.
Järvenpäässä asuva mies kertoo ajaneensa työajoa usein huoltotunnelin läpi.
Yle ei julkaise haastateltavan nimeä, koska hän pelkää tehneensä väärin ajettuaan tunnelin läpi työpaikkansa autolla. Haastateltavan henkilöllisyys on toimituksen tiedossa.
Mies kertoo Ylelle, että läpiajo lyhentää ajoaikaa huomattavasti, jos ajaa Hakaniemestä Ruoholahteen tai Jätkäsaareen.
– Pahimmassa ruuhkatilanteessa sillä säästää jopa 20 minuuttia.
Hän ei usko, että tunnelia voitaisiin nykyisellään avata kaikkien käyttöön.
– Se ei sovi hupiajoon, mutta huoltoajoon se on hyvä.
Myös kolmikymppinen helsinkiläismies sanoo ajaneensa tunnelia pitkin, kun työskenteli ison yrityksen palveluksessa myyntiedustajana. Yle ei julkaise hänenkään nimeä, mutta hänen henkilöllisyytensä on toimituksen tiedossa.
– Joku kollega näytti reitin, ja sen jälkeen tuli ajettua tunnelin läpi aina, kun piti ohittaa keskusta, mies sanoo Ylelle.
Tunneli auttoi esimerkiksi silloin, kun piti ajaa Kallion ja Ruoholahden välillä.
– Joko jonotit ruuhkassa tai ajoit tunnelin kymmenessä minuutissa.
Mies kertoo, että tunnelia ei valvonut kukaan. Hän kuitenkin toivoo, että Helsinki laittaa tunneliin puomin heti, kun Kaivokatu suljetaan.
– Kun Kaivokatu suljetaan, tunneli ruuhkautuu ja sinne tulee hätätilanteita.
Poliisi ei ehdi valvoa tunnelia
Poliisin näkökulmasta läpiajoa on lähes mahdotonta valvoa. Se vaatisi paljon resursseja ja olisi kaikin puolin haastavaa, sanoo Helsingin poliisin liikennevalvontatoiminnon johtaja Dennis Pasterstein.
– Haasteena on, että poliisin pitää nähdä läpiajo eli käytännössä seurata jokaista ajoneuvoa erikseen.
Tämäntyyppiset läpiajokiellot eivät ole Pastersteinin mukaan poliisille prioriteetti. Liikennemerkkiä vasten ajamisesta saa sadan euron liikennevirhemaksun, mikäli poliisi pystyisi todentamaan rikkomuksen.
– Priorisoimme valvontaa sellaisiin liikennerikoksiin, joilla on suurin vaikutus liikenneturvallisuuteen, eli ylinopeus- ja rattijuopumusvalvontaan sekä suojatievalvontaan.