Viranomaisten tietoon tulleiden pari- ja lähisuhdeväkivaltarikosten uhrimäärä kasvoi viidenneksellä edellisvuodesta. Erityisen huolestuttava on ulkomaalaistaustaisten lasten tilanne, selviää Tilastokeskuksen tiistaina julkaisemista rikos- ja pakkokeinotilaston luvuista.
Suomessa kirjattiin viime vuonna kaikkiaan 15 500 pari- ja lähisuhdeväkivallan uhria, mikä on selvästi eniten sitten tilastoinnin aloittamisen vuonna 2009. Kasvu edelliseen vuoteen oli peräti 20 prosenttia, Tilastokeskus kertoo.
Tilastokeskuksen yliaktuaari Kimmo Haapakankaan mukaan erityisen voimakasta kasvu oli aikuisten kohdalla.
Täysi-ikäisten uhrien määrä kasvoi peräti neljänneksellä edeltävästä vuodesta. Alaikäisiä uhreja oli puolestaan reilut seitsemän prosenttia enemmän kuin vuonna 2024, Haapakangas kertoo tiedotteessa.
Aikuisista uhreista suurin osa naisia
Aikuisista uhreista selvästi suurin osa oli naisia, kun taas alaikäisten uhrien joukossa poikia oli hieman enemmän kuin tyttöjä. Poikien uhrimäärä kasvoi viime vuonna peräti 13,8 prosenttia, kun tyttöjen määrä nousi vain 1,3 prosenttia.
Poikien kohdalla tekijä oli lähes 90 prosentissa tapauksista uhrin vanhempi. Tytöillä vanhempien osuus oli 80 prosenttia.
Pari- ja lähisuhdeväkivallasta epäilty on useimmiten mies. Viime vuonna miesten osuus epäillyistä oli 75 prosenttia.
Täysi-ikäisiin kohdistuneissa rikoksissa miesepäiltyjen osuus oli vielä suurempi, kun taas naisten tekemissä rikoksissa uhri oli tyypillisimmin alle 13-vuotias.
Aikuisiin kohdistuneissa pari- ja lähisuhdeväkivaltarikoksissa yleisin tekijä on nykyinen avo- tai aviopuoliso. Viime vuonna nykyisen puolison osuus epäillyistä oli 47 prosenttia. Noin neljäsosassa tapauksista epäilty oli uhrin entinen puoliso.
Ulkomaalaistaustaisiin lapsiin kohdistuu kaksinkertainen riski
Yhä useammin uhrina on ulkomaalaistaustainen. Viime vuonna noin joka viides uhri oli ulkomaalaistaustainen. Ulkomaalaistaustaisten uhrien määrä kasvoi 26,7 prosenttia vuodesta 2024.
Erityisen huolestuttava on tilanne alaikäisten kohdalla. Alaikäisistä uhreista 26 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia, mikä on yli kymmenen prosenttiyksikköä enemmän kuin heidän osuutensa kaikista alaikäisistä.
– Kun alaikäisiin kohdistuneiden pahoinpitelyrikosten määrä suhteutetaan väestömäärään, nähdään, että ulkomaalaistaustaisiin lapsiin kohdistuu yli kaksinkertaisesti perhe- ja lähisuhteissa tapahtuvia pahoinpitelyitä verrattuna suomalaistaustaisiin, Haapakangas sanoo.