Itärajalla ei pelätä Venäjää – ”Vähiten puhuttu aihe”, kertoo kyläaktiivi

Poikkeusoloihin varautumisessa on erityispiirteitä Etelä-Karjalan kylissä.

Ruokolahden kylällä turvallisuuteen kuuluu muutakin kuin itänaapurin toimiin varautuminen.

– Varautuminen ei koske vain itänaapuria, vaan valmistaudumme myös esimerkisi myrskyihin, sanoo kyläaktiivi Tea Usvasuo.

Usvasuo asuu muutaman kilometrin päässä Suomen ja Venäjän välisestä rajasta Lassilan kylässä Ruokolahdella. Siellä hän on järjestänyt kyläturvallisuusiltoja, joita on pidetty toistakymmentä yhteensä yli 600 ihmiselle.

Varautumisessa korostuvat omatoiminen ennakointi, kylätalojen käyttö turvasatamina sekä naapuriapu.

Ruokolahden Lassilan kylän rajavyöhyke.
Venäjän rajan läheisissä kylissä rajaturvallisuus korostuu, mutta se ei ole ainoa puheenaihe. Kuvan taka-alalla näkyy itärajan esteaitaa Ruokolahdella. Kuva: Kare Lehtonen / Yle

Kyläturvallisuusilloissa kyläläisille muun muassa opastetaan yhteisen varautumisen eli kylävaran perusteita, käydään läpi arjen häiriötilanteita ja erityisesti rajakylissä esillä on rajan läheisyys.

– Täällä on totuttu siihen, että idästä voi tulla mitä tahansa, Tea Usvasuo vastaa kun sisämaassa asuvat kyselevät häneltä, miten rajalla jaksetaan.

Droonit eivät ole suurin huoli

Kyläaktiivi Tea Usvasuon mukaan drooneja pelätään rajakylissä vähemmän kuin muualla Suomessa.

– Meilläpäin tiedetään ensimmäisenä, jos Ukraina iskee Venäjän puolelle drooneilla. Silloin matkustajakoneet muuttavat lentoreittejään ja niiden ääneen heräilee aamuyöstä. Mutta ei se ole meidän pääpuheenaihe.

Kyläaktiivit Tea Usvasuo ja Outi Räikkönen  Lassilan kylästä.
Ruokolahtelaiset Tea Usvasuo (vas.) ja Outi Räikkönen ovat aktiivisia kyläläisiä. Molemmille varautuminen on osa kylän yhteisöllisyyttä. Kuva: Kare Lehtonen / Yle

Outi Räikkönen asuu Ruokolahdella Savisienkylässä. Hänen pihallaan olevasta telttasaunasta näkee Suomen ja Venäjän rajan.

– Hankin puulämmitteisen saunan siltä varalta, että sähköt menee poikki, Räikkönen kertoo.

Savisienkylä Venäjän rajan pinnassa.
Ruokolahden Savisienkylä sijaitsee noin kilometrin päässä Suomen ja Venäjän rajasta. Kuva: Kare Lehtonen/Yle, MapCreators, OpenStreetMap

Venäjän vastaisella rajalla on pidetty huolta teiden kunnosta, koska alueella liikkuu runsaasti Rajavartiolaitoksen henkilöstöä ja kalustoa. Alueen asukkaat toivoisivat kuitenkin parannuksia matkapuhelinverkkoon.

– Päällimmäisenä huolena on huonot puhelin- ja verkkoyhteydet. Radiopuhelimia on metsästysseuralla, mutta ei niitä ole kaikille, toteaa Outi Räikkönen.

Kyläradioilla viestitään VHF-verkossa radiopuhelimien ja kiinteiden radioasemien avulla. Radioverkkoja on perustettu kyliin ympäri Suomen siltä varalta, että mobiiliverkko kaatuu.

Suojaa kriisissä ja arjessa

Kyläturvallisuusiltojen tavoitteena on, että kyläläiset osaavat toimia yhdessä kriisin sattuessa.

Harvaan asutuilla alueilla viranomaisten avun pääseminen paikalle voi kestää eikä apua välttämättä riitä kaikille.

– Yksinäisiä ja ikääntyviä asuu täällä paljon. Heistä pidetään yhdessä huolta, myös arjessa, sanoo Tea Usvasuo.

Kyläturvallisuusiltoja järjestetään yhteistyössä alueen kuntien ja viranomaisten kanssa.

– Kyläyhteisö ei voi korvata viranomaisia, mutta se voi täydentää niiden toimintaa. Täällä korostuu yhteistyö rajavartiolaitoksen kanssa. Meillä herkästi huomataan oudot kulkijat ja ajoneuvot ja tehdään niistä ilmoitus, vakuuttaa Tea Usvasuo.