Droonien harhautuminen Suomen ja Baltian maiden ilmatilaan herättää huolta siitä, että Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa saattaa levitä Naton pohjoiselle raja-alueelle.
Lontoossa toimivan Chatham House -ajatushautomon Venäjä-asiantuntija Keir Giles sanoo Ylen englanninkieliselle toimitukselle, että Suomen on syytä varautua drooniuhan jatkumiseen.
– Venäjä on havainnut, että harhautuneiden droonien poliittinen vaikutus on kohtuuttoman suuri suhteutettuna niiden varsinaiseen merkitykseen. Latviassa tapaus johti hallituksen kaatumiseen, mikä antaa Venäjälle vahvan kannustimen jatkaa tällaista toimintaa, Giles sanoo.
Giles viittaa mahdollisuuteen, että Venäjä häiritsee ukrainalaisia drooneja kesken lennon.
Tänä keväänä useita ukrainalaisia drooneja löydettiin Kaakkois-Suomesta, sen jälkeen kun Ukraina oli kohdistanut iskuja Venäjän öljysatamiin Suomenlahden alueella.
The Telegraphin selvityksen mukaan Venäjän Kaliningradin erillisalueella sijaitseva lähetin kykenee häiritsemään droonien GPS-navigointisignaaleja.
Giles kertoo odottavansa Moskovan jatkavan GPS-häirintää, koska siitä ei tähänkään mennessä ole ollut sille mitään seuraamuksia.
– Riski kasvaa, kun ei reagoida, koska se normalisoi Venäjän toimintaa. Silloin nähdään laajentumista, koska Venäjä ymmärtää, että rajoja on venytetty pidemmälle ja se voi tehdä enemmän ilman seurauksia.
Kuuntele tästä Ylen enlanninkielinen All Points North -podcast, joka pureutuu pääkaupunkiseudulla toukokuussa annettuun droonivaroitukseen:
Kysyimme Gilesilta 15. toukokuuta annetusta droonivaroituksesta, joka pysäytti Uudenmaan hetkellisesti. Helsingin Sanomien mukaan Uudenmaan droonivaroitus johtui ukrainalaisesta virheestä.
Suomen ja Baltian ”on saatava Naton tai EU:n täysi tuki”
Tällä viikolla Nato järjestää laajan ilmasotaharjoituksen, joka ulottuu Espanjasta aina Suomeen saakka. Ramstein Flag 26 -nimellä kulkeva harjoitus kokoaa yhteen yli 200 ilma-alusta 18 liittolaismaasta.
Giles toteaa, että Nato on vasta hiljattain alkanut pitää hybridiuhkia osana vastuualuettaan.
– Se on askel eteenpäin. Mutta se ei vielä tarkoita, että päätettäisiin, mitä asialle tehdään, hän lisää.
Suomen kaltaisten Naton etulinjan jäsenvaltioiden haaste ei Gilesin mukaan ole vihamielisen toiminnan tunnistaminen, vaan yhteinen vastaaminen siihen.
– Suomi ja Baltian maat – ja itse asiassa myös Puola – kärsivät kaikki samasta ongelmasta. Niiden on saatava Naton tai EU:n täysi ja ehdoton tuki, jotta ne eivät jää yksin Venäjän kanssa. Juuri siinä on ollut vaikeus, hän selittää.
Giles sanoo uskovansa, että droonien harhautumiset eivät todennäköisesti lopu, ellei Venäjä kohtaa seurauksia, joita se pitää merkittävinä.
– Venäjällä on pitkäaikainen periaate siitä, että jos jokin toimii, sitä jatketaan niin kauan kuin se ei enää toimi, tai kunnes joku reagoi tavalla, joka on Moskovan näkökulmasta aidosti merkityksellinen… Venäjä jatkaa tätä toimintaa, koska se on nähnyt sen tuottavan varsin palkitsevan vaikutuksen.
Droonit ovat vain yksi niistä nykyaikaisen hybridisodankäynnin välineistä, jotka toimivat harmaalla alueella rauhan ja konfliktin välissä. Gilesin mukaan Suomi voi kohdata ennen ensi kevään eduskuntavaaleja myös muunlaista painostusta, kuten pyrkimyksiä kärjistää yhteiskunnallisia jakolinjoja ja heikentää luottamusta vaalijärjestelmään.
– Suomi tulee kokemaan sen, mitä aina tapahtuu, kun Venäjä tunnistaa mahdollisuuden vaikuttaa demokratian kulkuun. Jos se voi sekaantua tilanteeseen ja yrittää pilata sen ihmisten kannalta, se toimii niin.