Suomessa ei ole pian yhtäkään kolkkaa, joka olisi punkeilta turvassa

Punkit leviävät pohjoiseen nopeammin ja pidemmälle kuin on ajateltu. Tieteen näkemys on toistaiseksi ollut, ettei punkkien pitäisi selvitä arktisen talven yli.

Suomesta löytyy tätä nykyä punkkien asuttamaa heinikkoa lähes valtakunnallisesti. Video: Pekka Säkkinen ja Elina Ervasti / Yle

Punkkeja löytyy nykyään toistuvasti joka puolelta Suomea, aina Tunturi-Lappia myöten.

Tämä todellisuus oli Kittilän Könkään kylässä asuvan Ville Ylläsjärven vastassa jo toukokuun loppupuolella, kun hän löysi punkin koirastaan.

– Täysi yllätys tämä ei ollut, mutta tympeäähän se on, Ylläsjärvi sanoo.

Ylläsjärven tapaus ei ole enää poikkeus. Punkkeja on löytynyt Lapista viime vuosina usein.

Esimerkiksi poroista on löytynyt punkkeja muun muassa Inarista ja Savukoskelta. Myös Kittilän Sirkan kylästä löydettiin punkkeja viime vuonna.

Ylläsjärvi kertoo, että tuttavat ovat löytäneet lemmikkikoiristaan punkkeja myös Ivalossa ja Savukoskella.

Punkkilive-sivuston kartta on kerännyt tänä vuonna jo yli toistasataa punkkihavaintoa napapiirin pohjoispuolella.

Lähikuva suomenpystykorva Helmistä Kittilän Könkäällä 17.6.2026.
12-vuotias suomenpystykorva Helmi ei ole hiljattain liikkunut Könkään kylän ulkopuolella vanhan ikänsä vuoksi. Kuva: Pekka Säkkinen / Yle

Tähän asti pohjoisen punkit on usein ajateltu muualta, esimerkiksi lemmikkien mukana tulleiksi.

Tiedemiehet ovat pääosin suhtautuneet skeptisesti punkin pohjoiseen pysymiseen, sillä punkkien ei pitäisi selvitä arktisessa talvessa. Yleistyneet ja alueellisesti laajat havainnot kertovat kuitenkin muuta.

Ylläsjärven vanha suomenpystykorva, 12-vuotias Helmi, ei ole kulkenut kotiympäristönsä ulkopuolella lainkaan. Punkki ei siis ole voinut tulla muualta.

– Koiralla alkaa olla jo jalkojen kanssa vaivoja, emme kulje talon lähiympäristöä kauemmas, Ylläsjärvi kertoo.

Huolissaan Ylläsjärvi ei varsinaisesti ole, mutta harvemmin punkeista iloakaan on. Niiden kanssa on vain opittava elämään.

Video: Pekka Säkkinen ja Elina Ervasti / Yle

Kannat pohjoisessa vielä pieniä

Myös Turun yliopiston dosentti ja biologisia näytteitä tutkivan Bioname oy:n toimitusjohtaja Eero Vesterinen epäili vielä kevään ja alkukesän punkkilive-sivuston tuloksia Lapissa pääosin etelän tuontitavaraksi.

Tutkijoiden näkemys on ollut, että pysyvä populaatio on toistaiseksi jäänyt Rovaniemen seudulle, mutta pohjoisemmat olosuhteet eivät ole punkeille otolliset.

Könkääläisen Helmi-koiran tapaus osoittaa kuitenkin hänen mielestään punkkien viihtyvän paikoin erittäinkin pohjoisessa. Vesterinenkin uskoo punkin olevan paikallislähtöinen, jos eläin ei kerran ole liikkunut kotoaan kauemmaksi.

– Punkit eittämättä leviävät pohjoista kohti, kun ilmasto lämpenee. Arktinen talvi on varmasti vieläkin ankara kokonaisuudessaan, mutta kyllähän tämä kertoo siitä, että punkkeja löytyy jo hyvinkin pohjoisesta, Vesterinen linjaa.

Kahden kuvan kollaasi, jossa vasemmalla on koiran turkki ja oikealla kuva punkista.
Ville Ylläsjärvi löysi punkin koiran selkäturkista jo toukokuun lopussa. Kuva: Pekka Säkkinen / Yle, Ville Ylläsjärvi

Tulevaisuudessa voinee siis odottaa lisää ilmastonmuutoksen tuomia yllätyksiä luonnossa. Ville Ylläsjärven mukaan ihmisillä on ollut voimakkaitakin tunteita punkkien tulosta.

– Sosiaalisessa mediassa punkkiuutisten reaktioissa näkee viha-, oksennus- ja itkuhymiöitä, Ylläsjärvi kertoo.

Hän sanoo, että punkkien suurempi esiintyminen veisi pois osan luonnossa olemisen nautinnosta.

– Toivottavasti ainakaan hirvikärpäset eivät näille leveyksille koskaan tule, hän kuittaa.

Ville Ylläsjärvi ja Helmi-koira Kittilän Könkäällä 17.6.2026.
Ylläsjärvi toteaa, ettei vielä ala varomaan punkkeja luonnossa, vaikkei pidäkään verenimijää mukavana vieraana. Kuva: Pekka Säkkinen / Yle

Muokkaus 24.6. klo 10:39: Korjattu tekoälytiivistelmää muotoon toistasataa punkkihavaintoa aiemmasta muodosta, joka oli yli 200 punkkihavaintoa.