Suomen tienvarsilta kerätään vuosittain yli miljoona kiloa roskaa.
Roskia kerääntyy Suomessa vuoden aikana reilut parikymmentä kilogrammaa yhtä tiekilometriä kohden riippumatta paikasta.
Pelkästään harvaan asutussa Lapissa elinvoimakeskusten urakoitsijat keräävät vuosittain yli 200 tonnia roskaa teiltä ja tienvarsien roska-astioista.
– Se on kaiken kaikkiaan valtava määrä, kuittaa Lapin elinvoimakeskuksen kunnossapitovastaava Joonas Peltoniemi.
Grafiikasta näet tiedot elinvoimakeskuksittain. Kahdelta tienhoitoalueelta ei saatu tietoja.
Tienvarsille päätyy roskaksi kaikenlaista, Terranorin Rovaniemen työmaapäällikkö Mika Ojala kertoo. Terranor on Rovaniemen ja Kemin lähiseutujen tiestön kunnossapitourakoitsija.
– Viimeisen kuukauden aikana on kerätty muun muassa jääkaappi ja rakennusjätettä. Vain taivas on rajana ja mielikuvitus vapaa, hän sanoo.
Erittäin pirullisina roskina Peltoniemi pitää pieniä muoviroskia.
– Tieluiskien nurmi peittää sekaansa monenlaista ja lopulta niittokoneet silpovat roskat pieniin osiin. Silloin ne myös helposti lähtevät vesien mukana vesistöihin. Vesistöihin kulkeutuu näin mikromuoveja ja lopulta ne ovat ihmisessä itsessään, hän sanoo.
Roskia kymmeniä kiloja per kilometri
Lappi ei ole roskan määrässä poikkeustapaus. Vastaavia määriä löytyy ympäri Suomea, ja jätteen määrässä kärkipaikan vie pääkaupunkiseutu.
Suhteutettuna väkilukuun Lappi nousee kuitenkin korostettuun rooliin. Peltoniemi spekuloi, että todennäköisemmin korostuneen roskamäärän syypää voi olla turismi. Myös mökkiläiset ovat kovia roskaajia.
Sekä Peltoniemi että Ojala kertovat, ettei roskamäärä ole varsinaisesti muuttunut vuosien aikana.
– Voi siinä olla pienehköä kasvua, kun talviturismi kasvaa ja kesäinen automatkailu myös, Ojala pohtii.
Lapissa roskankerääjien työmäärä on vielä kohtuullinen, Ojala sanoo.
Peltoniemen mukaan resurssit saattavat kuitenkin vähentyä tulevina vuosina, kun elinvoimakeskusten määrärahat pienenevät. Tarkkaa tietoa asiasta ei kuitenkaan vielä ole.