Luulitko tehneesi ympäristöteon, kun löysit luomu-luonnonkuidusta valmistetun vaatteen?
Vaikka vaate olisi valmistettu Euroopassa valvotuissa oloissa ja vastuullisilla menetelmillä tuotetusta puuvillasta, itse vaate on yhä harvemmin valmistettu Euroopassa.
Toisaalta puuvilla on kuitenkin ympäristöystävällisempi vaihtoehto kuin keinokuitu. Maailman yleisin synteettinen kuitu on öljystä valmistettava polyesteri.
Puuvillan osuus tekstiilien materiaaleista on enää viidennes ja polyesterin osuus jatkaa kasvuaan. Maailmanlaajuisesti vaatemarkkinoiden tekstiileistä noin 30 prosenttia on luonnonkuituja ja 70 prosenttia öljyperäisiä tekokuituja.
– Voidaan todeta, että muovia puemme yllemme, sanoo Aalto-yliopiston muodin tutkimuksen professori Kirsi Niinimäki.
Kansainvälisen tekstiilipörssin vuotuisen tekstiilimateriaalien kaupparaportin mukaan tekstiilikuitujen tuotanto kasvoi vuoden 2023 125 miljoonasta tonnista vuonna 2024 132 miljoonaan tonniin.
Suurimpana syynä tekstiilikuitujen ja keinokuitujen kulutuksen kasvuun on pikamuodin suosio.
EU valmistelee uutta lainsäädäntöä tekstiilialalle
Polyesteri toimii toki hyvin esimerkiksi urheiluvaatteissa.
Kaupoista löytyy vaatteita, joissa lukee, että ne on valmistettu kierrätetystä polyesteristä. Tällä hetkellä kierrätyspolyesteri valmistetaan PET-juomapulloista.
Investoinnit tekstiiljätteen kierrätysteknologiaan eivät Niinimäen mukaan ole kasvaneet odotetusti.
EU:ssa on valmisteilla uusi tekstiililainsäädäntö. Sen tarkoituksena on vauhdittaa koko sektorin kehitystä pohjautumaan kierrätykseen.
– Vaatteissa käytettäisiin kierrätettyjä materiaaleja ja vaatteet suunniteltaisiin kierrätykseen kelpaaviksi, Niinimäki tietää.
Eurooppalainen puuvilla menee pääosin vientiin
Euroopassa kasvatetaan puuvillaa edelleen Kreikassa ja Espanjassa.
Euroopassa tuotetusta puuvillasta 75 prosenttia menee vientiin Euroopan ulkopuolelle Turkkiin, Egyptiin, Marokkoon sekä Kaakkois-Aasiaan. Vaateteollisuus kun on jo vuosikymmeniä keskittynyt halvempien tuotantokustannusten maihin kuten Kiinaan, Bagladeshiin ja Turkkiin.
– Vaatetuotanto siirtyy maihin, missä lainsäädäntö ja valvonta ovat vasta kehittymässä. Nyt aika paljon ompelua on siirtymässä Afrikkaan, professori Kirsi Niinimäki sanoo.
Iso osa Euroopan puuvillasta tuodaan sitten takaisin valmiiden vaatteiden muodossa. 25 prosenttia tuotetusta puuvillasta jää eurooppalaisten yritysten käyttöön, kattaen 40 prosenttia eurooppalaisesta tarpeesta.
Eettisen kaupan puolesta -kansalaisjärjestön Eetti ry:n vastuullisuuspäällikkö Anniina Nurmi kertoi Ylen Uutisluokan nuorten haastattelussa mitä vaatehankinnoissa kannattaa huomioida:
Eurooppalaisen puuvillan kreikkalaiset tuottajat kävivät vastikään myös Suomessa etsimässä tuotteelleen uutta kysyntää Euroopassa.
He vakuuttivat, että eurooppalainen puuvillan tuotanto on tätä nykyä huomattavan paljon ympäristöystävällisempää kuin aiemmin. Esimerkiksi puuvillan kasvatus ei vaadi niin paljon vettä kuin kuvitellaan.
EU Cotton Initiative pyrkii vaikuttamaan eurooppalaisten yritysten raaka-aineiden hankintaan levittämällä tietoisuutta eurooppalaisesta vastuullisesta puuvillasta.
Globalisaatio mahdollisti pikamuodin tuotannon
Euroopassa ja Suomessa edelleen toimivat tekstiili- ja muotialan yritykset ovat kovassa paikassa fossiiliperäisistä tekokuiduista ammentavan, halvan pikamuodin tulviessa koteihin ja marketteihin.
Kirsi Niinimäki muistuttaa, että vielä neljäkymmentä vuotta sitten Suomessa oli iso oma tekstiili- ja vaateteollisuus.
Koko maailmankaupan vapautuminen tapahtui 1990-luvun puolivälissä.
– Muutos ja esimerkiksi pikamuodin kehitys on tapahtunut todella nopeasti.
Niinimäki pohtii, että nyt tekoälyn, digitalisaation ja robotiikan avulla valmistusta voisi palata takaisin lähialueille, Eurooppaan.
Esimerkiksi Virossa on Niinimäen mukaan vielä ompelevaa teollisuutta, missä suomalaisetkin yritykset ompeluttavat tuotteitaan.
Suomessa Infinited Fiber Company on pisimmällä tekstiilien kierrätysteknologioissa. Yhtiö suunnittelee tekstilikuitutehdasta Kemiin.
– Kaikki nyt vaan sitten seisoo ja odottaa EU:n tekstiiliregulaation valmistumista, Niinimäki toteaa.