Jukolan viestin ruotsalainen vastine Tiomila päättyi toukokuun alussa suomalaisjuhliin, kun Miika Kirmula toi Kalevan Rastin ensimmäisenä suomalaisjoukkueena voittoon 12 vuoden tauon jälkeen.
Moni varmasti toivoo menestyksen siirtyvän tänä viikonloppuna Kotka-Jukolaan.
Edellisen kerran suomalaisjoukkue on voittanut Jukolan viestin vuonna 2018, kun sveitsiläinen Daniel Hubmann toi Kooveen maaliin ensimmäisenä Lahti-Hollolassa.
Edellisestä suomalaisesta voittaja-ankkurista on kulunut jo 20 vuotta. Tähän on pystynyt vain kolme suomalaista koko 2000-luvulla.
Yle Urheilu kysyi heiltä, miltä Jukolan voittaminen tuntuu – ja miksi edellisestä kerrasta on niin pitkä aika.
Kuulutus paljasti sijainnin
Salo-Jukola 2006.
2000-luvun alkupuolella Vehkalahden Veikot oli hivuttautunut mukaan Jukolan kärkikamppailuun. Vuonna 2004 joukkue oli viides ja 2005 kolmas.
Salossa 2006 joukkueen ankkuri Tero Föhr pääsi kärjessä matkaan 1.37 minuutin erolla seuraavaan.
Kilpailun jännittävimmät hetket nähtiin viimeistä edeltävällä rastilla. Föhr kuuli metsään kuulutuksen, että GPS:n perusteella hän on liian alhaalla rinteessä. Toinen selostaja vastasi, että nyt ehkä pitäisi olla hiljaa.
– Minä kiitin metsässä ja lähdin saman tien ylöspäin, Föhr muistelee.
Lopulta Vehkalahti ehti tuuletella rauhassa loppusuoralla voittoa, kun Kalevan Rastin Thierry Gueorgiou tuli toisena maaliin 43 sekunnin erolla.
Epätieto etumatkasta
Sulkava-Jukola 2003.
Mustasaarelaisen IF Femmanin kasvatti Mats Haldin vaihtoi norjalaisen huippusuunnistusseuran Halden SK:n riveihin vuonna 2002.
Seuraavana vuonna hän sai vastuun Jukolan ankkuriosuudesta, jolle hän pääsi lähtemään peräti seitsemän minuutin karkumatkalla. Tarkkaa eroa takana tuleviin hän ei kuitenkaan itse tiennyt.
Kun kuulutus alkoi kuulua radan loppupuolella, sortui Haldin aivan viimeisillä kilometreillä virheeseen.
– En tiedä, olinko liian itsevarma vai herpaantuiko vain keskittyminen. Totta kai kun ei tiedä, paljonko on etumatkaa, niin hermot olivat aika pinnassa.
Lopulta virhe jäi muutamaan minuuttiin ja ero toiseksi tulleeseen Deltan Valentin Novikoviin oli maalissa turvallisesti yli 4,5 minuuttia.
Turkulaisten loppukirikamppailu
Nikkari-Jukola 2001.
Turun Suunnistajien Janne Salmen huippusuunnistusura alkoi olla ehtoopuolella, kun Jukola järjestettiin Jurvassa vuonna 2001. 32-vuotiaana hän oli jo voittanut henkilökohtaisen maailmanmestaruuden ja ankkuroinut Jukolan viestin voiton kahdesti, vuosina 1994 ja 1996.
Nyt hän lähti viimeiselle osuudelle 1.12 minuutin erolla seuraavaan. Salmi ajettiin muutamaa kilometriä ennen maalia kiinni, ja voittokamppailussa oli yhtäkkiä mukana neljä joukkuetta.
Kolmannen Jukola-voittonsa napannut Salmi päihitti loppukirissä Turun Metsänkävijöiden Toni Louhisolan.
– Suunnistusta seuraavat tietävät, että Turun Suunnistajat ja Metsänkävijät ovat vähän niin kuin Tappara ja Ilves. Loppusuoralla oli sellainen voitto tai kuolema -fiilis, Salmi tunnelmoi.
Uran tärkeimpiä hetkiä
Koko kolmikko sai haalittua urallaan menestystä myös MM-areenoilla.
Keskimatkan hopeaa ja kaksi kertaa viestipronssia voittanut Föhr sanoo arvottavansa ehdottomasti urallaan korkeimmalle sen, että hän sai kokea Jukolassa menestymisen omien ystäviensä kanssa.
– Se oli vähän kuin koko urheilun perusta. Oma kasvattiseura, jossa nuorten miesten porukka kasvoi pärjäämään aikuisten sarjassa.
Heistä vain Salmi voitti urallaan maailmanmestaruuksia: vuonna 1997 pikamatkalta ja 2001 viestissä. Myös hän sanoo nostavansa Jukola-voitot MM-mitalien edelle.
– Jukolassa on niin paljon tarunhohdetta ja historiaa. Kaikki tarinat oli luettu suurista suunnistusteoksista ja rastivuosikirjoista moneen kertaan läpi. Kyllä se lyö laudalta kaiken muun menestyksen.
Neljä viestimitalia urallaan voittanut Haldin sanoo arvostavansa MM-menestystään eri tavalla.
Hän kertoo joskus pohtineensa, olisiko Jukola-voitto tuntunut erilaiselta, jos se olisi tullut IF Femmanissa. Vuonna 2001 Haldin juoksi viimeistä kertaa lapsuuden suomalaisseuransa ankkurina maaliin viidentenä 3.08 minuutin erolla voittajaan.
– Jos olisimme voittaneet silloin, varmaan se olisi ollut suurempaa tunteellisesti. Oli se kuitenkin suuri kokemus Haldenissakin.
Suomalaiset yöosuuksille
Jos Jukolan voittaminen ankkurina on niin iso unelma, miksi suomalaismies ei ole pystynyt siihen niin pitkään aikaan?
– Jos yksinkertaisen vastauksen antaa, niin Suomessa ei ole ollut maailman top 3:een tai 5:een lukeutuvia miessuunnistajia. Harvemmin siihen on pystynyt, jos ei ole jo useita MM-mitaleja, Salmi lataa.
Suomalaisjoukkueilta löytyy 2000-luvulla lukuisia voittoja, joissa on ollut ulkomaalainen ankkuri. Käytännössä kaikki Keski-Euroopan huippusuunnistajat valitsevat seuransa Pohjoismaista hyvien harjoitusmahdollisuuksien takia.
Föhr näkee rakenteellisen syyn, miksi ankkurointi jää usein ulkomaalaisten harteille.
– Jos joukkueessa on periaatteessa samalla tasolla oleva maajoukkuemies ja ulkomaan vahvistus, laitetaan se suomalainen kolmososuudelle lamppu päähän. Yösuunnistus on Pohjoismaissa niin paljon tutumpaa.
Ilmeisin esimerkki on Kalevan Rastin ranskalaissuunnistaja Thierry Gueorgiou, joka ankkuroi voiton vuosina 2004–2014 peräti viisi kertaa.
Nykyään tilanne on toinen. Kärkijoukkueista Kalevan Rastilla (Kirmula), Helsingin Suunnistajilla (Tuomas Heikkilä) ja Ikaalisten Nousevalla-Voimalla (Eetu Savolainen) on kovat maajoukkuemiehet viimeisellä osuudella.
– Siinä on jo useampi, joilla riittää oma ja joukkueen taso kärkitaistoon, Föhr arvioi.
Kärki kutistunut
Viime vuosina Jukolan viestiä on dominoinut ruotsalainen Stora Tuna.
Etukäteen sen on arveltu olevan tänä vuonna hieman heikompi, sillä joukkueen ykköstykki Emil Svensk on ollut muutama viikko sitten jalkaleikkauksessa. Ruotsin maajoukkuesuunnistaja aikoo kuitenkin juosta lyhyemmän viidennen osuuden, kun ankkurivastuun ottaa hänen veljensä Viktor Svensk.
Uusi ennakkosuosikki tulee Norjasta. Keskimatkan MM- ja EM-kultamies Eirik Langedal Breivik on palannut NTNUI:sta lapsuutensa oslolaisseuraan Nydalens SK:hon muutaman muun Norjan maajoukkuemiehen kanssa. Joukkue oli Tiomilassa kolmas, vaikka Breivik ei edes juossut sairastumisen takia.
Janne Salmi ottaa ilolla vastaan vaihtelun voittokamppailuun. Hän on ollut pitkään huolissaan kärjen kutistumisesta.
– Käytännössä top kymppi on vuosia muodostunut samoista seuroista ja suunnistajista. Parhaat ovat kerääntyneet samoihin seuroihin, ja nuoria kovia suunnistajia on tullut näihin joukkueisiin loppujen lopuksi aika vähän.
Salmi huomauttaa, että ankkuriosuudella ei ole pitkään aikaan nähty yli kahden joukkueen voittokamppailua. Useana vuonna Stora Tuna on karannut voittoon jo alkuyöstä.
– Aikoinaan oli hienoja ankkuriosuuksia, kun toiseksi viimeisellä rastilla oli 5–6 ukkoa yhtä aikaa. Sellaista kaipaisin. Toivotaan, että ne ajat vielä palaavat.
Venlojen viesti ja Jukolan viesti näkyvät tuttuun tapaan Ylen kanavilla 13.–14.6. Venlojen viesti alkaa lauantaina TV2:ssa ja Areenassa kello 13.15 ja Jukolan viesti kello 22.45.