Etelä-Savossa pääsee juhannuksena maistelemaan tunnelimansikan ohella harson alla kasvatettua avomaan mansikkaa.
Pro Agrian erikoisviljelyasiantuntija Marjo Marttinen arvioi mansikan satoennusteen Etelä-Savossa varovaisen positiiviseksi. Kukinta on nyt käynnissä, ja odotettavissa on normaali sato. Mansikka on kuitenkin äärimmäisen sääriippuvainen.
– Jos lämpötila laskee, niin kasvuvauhti rauhoittuu. Jos edessä on kolme viikkoa pelkkää sadetta, homeriski kasvaa. Sadetta kuitenkin tarvitaan, ja sitä on onneksi saatu.
Pääsato kypsyy kesä-heinäkuun vaihteessa
Savonlinnan Kerimäellä marjatilaa pitävä Jussi Kirmanen kertoo, että harson alla avomaalla kasvatetusta Flair-lajikkeesta on saatavissa mansikkasatoa juhannukseksi.
Kirmasen mukaan pääsato kypsyy kesä-heinäkuun vaihteessa, kun Falco-lajike valmistuu. Toisen pääsatokauden lajikkeen Polkan itsepoiminta voi alkaa jopa juhannuksen jälkeen, jos sää on suosiollinen. Mansikanviljelijälle se tarkoittaa parikymmentä astetta lämpöä ja pilvipoutaista säätä.
– Polka on vanha lajike, joka ei kestä kuumuutta. Se jää todella pieneksi ja pehmenee kuumuudessa.
Kirmasen marjatilalla mansikkaa viljellään noin kymmenen hehtaarin alalla. Kirmanen kertoo, että keväällä istutettiin 73 000 uutta tainta. Työntekijätilanne on hyvä.
– Meillä on burmalaisia opiskelijoita kesätöissä. Työntekijöitä on ollut tarjolla enemmän kuin olemme pystyneet ottamaan töihin.
Kirmasen tilalla työskentelee reilut parikymmentä työntekijää. He poimivat mansikan lisäksi myös hernettä, jota viljellään noin kolmen ja puolen hehtaarin alalla.
Kasvukausi oli monivaiheinen
Kevät alkoi lämpimänä, mutta sitten tuli kylmä jakso.
– Aikainen Flair-lajike lähti hyvään kasvuun harson alla talven jälkeen ja nuput jo nousivat. Niitä piti suojata kastelemalla, koska nuputkin voivat paleltua, Kirmanen sanoo.
Suojaus onnistui kuitenkin hyvin, eikä tuhoja tullut.
Marjo Marttinen Pro Agrialta sanoo, että talvi oli poikkeuksellisen vähäluminen, mikä herätti huolta talvivaurioista.
– Myönteinen yllätys on, että vähäisestä lumesta huolimatta vauriot eivät ole laajoja.
Marttisen mukaan alkukevät oli kuiva ja tuulinen. Vähälumisen talven takia sulamisvesiä ei tullut maahan normaalisti, ja tuuliset päivät kuivattivat peltoja entisestään.