Puhelin pirahtaa jo kymmenettä kertaa ennen puoltapäivää.
Satakunnan ja Pirkanmaan rajalla mehiläispesillä juuri käymässä ollut Rami Heikkilä vastaa puhelimeen tottuneesti ja rauhallisesti: ”Parvipuhelin”.
Helsingissä ohikulkija on huomannut epätavallista kuhinaa Kalasatamassa pensaan juurella.
Mehiläishoitajain liiton puheenjohtaja Rami Heikkilä sai puhelun parvipuhelimeen kesken haastattelun. Tällä kertaa soittajan huoli osoittautui turhaksi.
Tarhamehiläisten pelastamiseen keskittyvä parvipuhelin on kerännyt tänä vuonna jo runsaasti yhteydenottoja.
– Viime vuonna tuli likimain 400 puhelua kaiken kaikkiaan. Tänä kesänä se on kohta jo rikottu, Heikkilä kertoo.
Tylsistyminen herättää ajatuksen parveilusta
Kevään sääolosuhteet ovat olleet otolliset houkuttelemaan mehiläisparvia parveiluun.
Kevätkuukausien lämpimät ilmat vauhdittivat mehiläisten kehitystä, mutta toukokuun hetkellinen kylmeneminen sai ne vetäytymään pesään lämmittelemään.
– Niillä tulee siellä tylsää ja ne saavat päähänsä valmistella parveilua, Heikkilä kuvailee.
Parveilu on mehiläisten luonnollista lisääntymiskäyttäytymistä. Pesään kehittyy uusi emo, jolloin vanha emo ottaa osan hovistaan mukaan ja lähtee perustamaan uutta pesää. Joskus parvipallo vain eksyy ei-toivottuun paikkaan.
Jalkapallon kokoinen parvi
Parvipuhelimen toiminta perustuu mehiläishoitajien vapaaehtoisuuteen.
Puhelinpäivystys on aina yhdellä hoitajalla kerrallaan. Hän välittää avunpyynnöt Whatsapp-verkoston avulla oikean alueen mehiläishoitajille.
Puhelimeen vastataan joka päivä kahdeksasta kahdeksaan toukokuun lopulta elokuun alkuun.
– Ensin puhelussa pitää varmistaa, että kyseessä varmasti ovat tarhamehiläiset. Jos parvi on noin jalkapallon kokoinen, se antaa jo hyvin osviittaa.
Yhteystiedot ja ohjeet löytyvät Mehiläishoitajain liiton verkkosivuilta.
Rami Heikkilä kertoo videolla, että kesäkuumalla mehiläisten energia saattaa kulua muuhun kuin meden keräämiseen.
Arvostus sekä mehiläisiä että hoitajia kohtaan kasvanut
Rami Heikkilä pitää innostavana, että yhä useampi ihminen haluaa pelastaa pihaan eksyneen mehiläisparven sen tuhoamisen sijaan.
Myös mehiläishoitajia arvostetaan nykyään enemmän. Valtioneuvosto päätti vastikään nostaa mehiläistalouden kansallista pesäkohtaista tukea. Sitä maksetaan tänä vuonna 28 euroa, eli kolme euroa enemmän kuin viime vuonna.
– Sillä on iso merkitys. Kustannukset ovat nousseet, mutta hunajan hinta ei ole noussut samassa suhteessa, Heikkilä sanoo.
Hänen mukaansa tuen korotus lähettää myös viestin siitä, että hoitajien työtä kunnioitetaan.
– Mehiläistenhoito on osa Suomen huoltovarmuutta. Pölytyksellä saatavat suuremmat ja tasalaatuisemmat sadot tuovat moninkertaisen rahallisen arvon siihen verrattuna, mitä me hoitajat saamme hunajasta.