On odotettua, että Venäjä rakentaa sotilaallista infrastruktuuria Venäjän Karjalaan, arvioi Ulkopoliittisen instituutin tutkija Jyri Lavikainen Ylen aamussa.
Yle selvitti, että Venäjä on alkanut rakentaa uutta varuskuntaa Petroskoihin lähelle Suomen rajaa. Asiantuntijan arvion mukaan Venäjän Karjalaan voi tulla yhteensä jopa 15 000 maavoimien sotilasta, kun muutkin muutokset otetaan huomioon.
Lavikaisen mukaan uusi varuskunta liittyy Venäjän asevoimien organisaatiouudistukseen, jossa Leningradin sotilaspiiri perustettiin uudelleen vastavetona Suomen Nato-jäsenyydelle.
– Venäjä arvioi, että sen pitää varautua sotaan tällä strategisella suunnalla, Lavikainen sanoo.
”Varuskunnalla ei erityistä vaikutusta Suomen turvallisuuteen”
Lavikaisen mukaan Petroskoihin tuleva varuskunta ei ole yksinään merkittävä asia eikä sillä ole erityistä vaikutusta Suomen turvallisuuteen.
– On hyvä muistaa, että sodassa ei käytettäisi ainoastaan niitä joukkoja, joita on paikan päällä valmiina. Esimerkiksi ennen Ukrainaan tapahtunutta hyökkäystä Venäjä toi sinne joukkoja kaikista sotilaspiireistään, Lavikainen kertoo.
Lavikaisen mukaan Venäjällä riittää tällä hetkellä joukkoja huonosti uuteen varuskuntaan.
– Vaikka Venäjällä on omat pitkän aikavälin tavoitteet, sen päähuomio on nyt kokonaan Ukrainan sodassa. Venäjälläkään ei ole rajattomia resursseja, Lavikainen sanoo.
Ukrainan sodan lopputulos vaikuttaa myös Suomeen
Lavikaisen mukaan Ukrainan sodan lopputuloksella on merkitystä sille, mitä Suomen lähialueilla tapahtuu.
– Suomen suunta Venäjän prioriteettilistalla on korkeammalla kuin kymmenen vuotta sitten, vaikkei se olekaan tärkein, Lavikainen sanoo
Lavikaisen mukaan Ukrainan säilyminen suvereenina ja elinkelpoisena valtiona olisi erittäin tärkeää Suomelle ja Suomen turvallisuudelle.
– Silloin Venäjän tärkein prioriteetti säilyisi siellä. Mutta jos sodan lopputulos on Ukrainan kannalta heikompi, se vaikuttaa siihen, millaisiin sotiin Venäjä katsoo parhaaksi varautua, Lavikainen sanoo.
Lavikaisen mukaan Suomessa on kuitenkin varauduttu Venäjän varustautumiseen Suomen lähialueilla jo silloin, kun Natoon haettiin.
– Suomen ja Naton puolustussuunnitelma ei ole koskaan riippuvainen pelkästään siitä, mitä potentiaalinen vastustaja tekee, Lavikainen sanoo.