Helsingin Laajasalossa sijaitsevan Stansvikinkallion alueen rakentaminen saattaa peruuntua kokonaan.
Kaupunkiympäristölautakunta päätti tiistaina palauttaa alueen asemakaavan muutosehdotuksen valmisteltavaksi niin, että kaikki alueelle kaavaillut rakennukset poistetaan ehdotuksesta.
Päätös syntyi palautusesityksen jälkeen äänin 10–3. Palautusesityksen teki lautakunnan puheenjohtaja, apulaispormestari Johanna Laisaari (sd.) vihreiden Amanda Pasasen kannattamana.
Tarkoitus on kaavoittaa koko alue virkistysalueeksi, joka suojellaan rakentamiselta.
Taustalla vuosikausien vääntö
Asian päätöshistoriaa voi pitää monin tavoin poikkeuksellisena.
Alueelle hyväksyttiin asemakaava jo vuonna 2020. Kaksi vuotta myöhemmin kaavaa päätettiin kuitenkin avata uudelleen arvioitavaksi metsäluonnon arvojen näkökulmasta. Lainvoimaisen asemakaavaan avaaminen on Suomessa varsin poikkeuksellista.
Loppuvuodesta 2023 saman alueen tuntumassa aloitettiin puunkaato- ja louhintatöitä, jotka herättivät voimakasta vastustusta. Poliisi otti kiinni useita mielenosoittajia, ja lopulta kaupunki keskeytti rakennustyöt alueella sijaitsevan noron vuoksi.
Useiden valitusten ja oikeustaistelujen jälkeen lautakunnalle laadittiin päätettäväksi kaava, jossa rakentamista oli vähennetty huomattavasti alkuperäisestä.
Alkuperäisessä ehdotuksessa asuintaloja oli 27 ja päivitetyssä enää kuusi. Asukasmäärä oli pienentynyt 660 asukkaalla. Ja nyt siis rakentaminen alueella halutaan perua kokonaan.
Laisaari perustelee asian merkitystä alueen luontoarvoilla.
– Kävimme hyvin tarkkaan tätä ryhmässämme läpi, ja päädyimme siihen, että kokonaisuus on niin arvokas ja merkityksellinen, että niitä kuutta taloakaan ei siihen tule rakentaa.
Alkuperäisen esityksen puolesta äänestivät kokoomuksen Veli-Pekka Dufva, Matias Pajula ja Nina Suomalainen. Pajula esitti kokouksen jälkeen Facebook-päivityksessään, että rakentamisesta luopumisella voi olla vaikutusta koko Kruunusillat-investoinnin taloudelliseen kestävyyteen.
Laisaaren mukaan kuuden kerrostalon rakentamatta jättäminen ei vaikuta merkittävästi koko alueen kehittämiseen ja siltojen kannattavuuteen.
Hän pitää kuitenkin selvänä, että edessä on tulevinakin vuosina vaikeita päätöksiä, joissa joudutaan hakemaan tasapainoa kaupungin kasvamisen ja luontoarvojen säilyttämisen välillä.
– Helsinki kasvaa ja kehittyy, ja me tarvitsemme jatkuvasti lisää asuntoja, jotta meille ei lähitulevaisuudessa synny asuntopulaa, ja että emme joudu esimerkiksi asuntojen korkeiden hintojen kanssa samanlaisiin ongelmiin kuin jotkut muut eurooppalaiset suurkaupungit.
Laisaaren mukaan monipolvinen päätösprosessi palautuksineen ja uudelleenvalmisteluineen ei ole kenenkään intresseissä.
Hän huomauttaa, että pitkään kestäneen kaavaprosessin aikana kaupunkilaisten ympäristötietoisuus on nostanut päätään ja moni asia toimintaympäristössä on muuttunut.
– Esimerkiksi lähiluonnon merkitys nousi korona-aikana aivan uudelle tasolle, ja maailma on muutenkin monella tapaa toisenlainen paikka kuin 2020-luvun alussa.