Etelä-Savon käräjäoikeuden Savonlinnan istuntopaikalla alkoi torstaina oikeudenkäynti, jossa miestä syytetään neljästä murhasta ja tuhotyöstä. Yle seurasi oikeudenkäynnin ensimmäisen päivän kulkua tässä artikkelissa.
Syytteet liittyvät viime itsenäisyyspäivänä Savonlinnan Kerimäen Louhen kylällä syttyneeseen tulipaloon, jossa kuolivat kolme pientä lasta ja heidän äitinsä.
Murhista syytetty mies on lasten isä, joka oli tekohetkellä 22-vuotias.
Syytetty kiistää syyllisyytensä.
Syyttäjä: Mies sytytti talon palavalla nesteellä
Syyttäjä vaatii syytetylle elinkautista vankeusrangaistusta.
Syyttäjän mukaan syytetty on sytyttänyt tulipalon käyttäen palavaa nestettä, todennäköisesti bensiiniä. Syytetty on levittänyt palavaa nestettä useisiin huoneisiin ja jättänyt naisen ja lapset palavaan taloon. Syyttäjän mukaan mies on myös rikkonut talon ikkunoita, minkä vuoksi palon teho on kasvanut voimakkaasti.
Syyttäjän mukaan miehen on tullut myös ymmärtää, että tulipalo aiheuttaa uhrien menehtymisen.
Murhasyytettä perustellaan sillä, että rikos on tehty vakaasti ja harkiten sekä erityisen julmalla tavalla. Teko on myös syyttäjän mukaan vaatinut valmistelua ja suunnittelua. Uhrit ovat myös olleet puolustuskyvyttömiä ja vailla poistumismahdollisuutta. Syytetyllä on ollut mahdollisuus lopettaa tekonsa, mutta hän on jatkanut talon sytyttämistä.
Syyttäjän mukaan uhrien kuolemien syynä on altistuminen vaarallisille palokaasuille.
Syytetty kiistää syyllisyytensä, ei vastannut kysymyksiin
Syytetyn avustaja Ville Kestilä kertoo oikeudelle syytetyn kiistävän syytteet täysimääräisesti.
Syytetty ei ole avustajan mukaan sytyttänyt tulipaloa eikä tiedä, miten nesteet ja nestejäämät ovat päätyneet palopaikalle. Avustaja myös kiistää näytön siitä, että syytetty on sytyttänyt palon tai tuonut palavat nesteet paikalle.
Ulkopuolista tekijää on puolustuksen mielestä mahdoton sulkea pois.
Kestilän mukaan syytetystä on tehty paloon syyllinen vain siksi, että hän on kyennyt poistumaan talosta. Syytetyllä on puolustuksen mukaan henkilökohtaisia tekijöitä, jotka estävät liikkumisen nopeasti.
Syytetty on kuulusteluissa kertonut, että hänet on herätetty palon syttymisen aikana.
Puolustus kritisoi myös rikostutkinnan hoitamista. Puolustuksen mukaan palopaikkaa ei ole valvottu riittävästi sen estämiseksi, ettei tekopaikkaa päästä sotkemaan.
Kestilän mukaan palopaikkaa on ollut mahdollista peukaloida siten, että syytetty on saatu näyttämään syylliseltä tulipaloon.
Esitutkinnassa syytetty arvosteli poliisia siitä, että tutkinta on keskittynyt vain häneen ainoana palosta selvinneenä. Syytetty katsoi esitutkinnan loppulausunnossaan, että hänet on romanitaustansa ja suuren julkisuuspaineen vuoksi leimattu syylliseksi tapahtumiin.
Puolustus kiistää kaikki syytteet ja vaatii syytteiden hylkäämistä.
Syytettyä yritettiin kuulla oikeudessa torstaina, mutta hän ei kyennyt vastaamaan puolustuksen tai syyttäjän esittämiin kysymyksiin vedoten paniikkikohtaukseen. Vastaaja passitettiin takaisin Kuopion vankilaan.
Syytetyn mielentilaa käsitellään myöhemmin oikeudenkäynnissä.
Näin Kestilä kommentoi syytteitä ennen oikeudenkäyntiä:
Näin tapahtumat etenivät
Syyttäjän mukaan palossa kuolleen naisen läheisiä vieraili talolla paloa edeltävänä iltana. Syytetty oli käynyt paikalla ja palannut talolle noin kello 21. Nukkumaan käydessä paikalla oli vain perhe.
Itsenäisyyspäivän aamuna talolta kuultiin ikkunoiden hajottamisen ääntä ja huutoa aamukahdeksan aikaan. Palopaikalta näkyi savua kauemmas jo muutaman minuutin kuluttua. Silminnäkijät havaitsivat myös liekkien lyövän ulos talosta.
Syytetty oli juossut palavasta talosta naapuriin ja pyytänyt soittamaan hätäkeskukseen. Poliisi saapui paikalle kello 8.19.
Uhrien omaisten asianajajan mukaan tulipalo on levinnyt talossa lähes räjähdysmäisesti.
Oikeudessa esitetyn palonsyyntutkinnan mukaan palo teki tiloista hengenvaarallisia jo muutamissa minuuteissa. Tutkinnan arvion mukaan poistumisreitit olivat käytännössä tukossa jo palon alkuvaiheessa, eikä talosta voinut poistua turvallisesti joutumatta kulkemaan tulipalon läpi.
Tutkinnassa on selvitetty myös ulkopuolisen tekijän mahdollisuutta. Syyttäjä pitää tätä kuitenkin mahdottomana ottaen huomioon tapahtumien aikaikkunan. Palonsyyntutkinnasta kuullaan oikeudessa lisää perjantaina.
Syyttäjä toteaa teknisten tutkimusten osoittavan, että palo sai alkunsa useammasta kohdasta talon sisältä eikä sille ole löytynyt luonnollista syttymissyytä.
Syyttäjän mukaan kaikki rakennuksen uloskäynnit paloivat voimakkaasti jo aivan palon alkuvaiheessa, jolloin palosta poistuneella olisi todennäköisesti vammoja ja kohonneita arvoja palokaasujen hengittämisestä. Syyttäjän mukaan syytetyllä ei tällaisia havaittu.
Syyttäjä ei pysty kertomaan teolle suoraa motiivia, mutta viittaa syytetyn aiempaan parisuhdeväkivaltataustaan, henkilökohtaisiin olosuhteisiin ja kykenemättömyyteen kontrolloida itseään. Syyttäjä viittaa myös sosiaalihuollon kirjauksiin perheestä.
Uhrien omaisten asianajaja kuvailee syytetyn toimintaa kontrolloivaksi ja rajoittavaksi. Asianajaja kertoo, että syytetty on kontrolloinut lasten äidin toimintaa, sosiaalisen median tilejä ja menoja sekä rajoittanut yhteydenpitoa läheisiin. Puolustus kiistää väitteet kontrolloivasta käytöksestä.
Torstai-iltana oikeudessa kuultiin uhrin omaisia syytetyn ja perheenäidin välisistä suhteista. Käräjäoikeuden istunto jatkuu perjantaina todistajien kuulemisella.
Näin syyttäjä Pia Mäenpää kommentoi syytetyn mahdollista motiivia.
Aiempaa rikoshistoriaa
Syytetyllä on aiempia tuomioita Etelä-Savon käräjäoikeudesta. Hänet tuomittiin vuonna 2019 nuorena henkilönä tehdystä raiskauksesta ja törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä vuoden ja viiden kuukauden ehdolliseen vankeuteen. Oikeus katsoi hänet tekohetkellä alentuneesti syyntakeiseksi.
Mies tuomittiin keväällä 2025 pahoinpitelystä, jonka uhrina oli Kerimäen tulipalossa kuollut nainen. Pari oli tuolloin seurustellut. Pahoinpitelyt olivat tapahtuneet Mikkelissä ja Savonlinnassa vuosina 2022–2023.