Ohjusisku tuhosi keskiviikkona vesilaitoksen juomavesisäiliön Iranissa lähellä Hormuzinsalmea, kertoo yhdysvaltalaislehti New York Times. Jos isku oli tahallinen, kyseessä voi olla sotarikos.
Katso grafiikasta Bemanin vesilaitoksen sijainti Iranissa:
Iranin valtionmedia IRIB väittää ohjuksen olleen Yhdysvaltojen laukaisema. Tietoa ei toistaiseksi ole voitu varmistaa. IRIBin mukaan isku katkaisi vedensaannin 20 000 asukkaalta lähialueella, jossa sää on viime päivinä ollut kuiva ja kuuma.
Grafiikassa näkyy, että vesilaitos sijaitsee Bemanissa lähellä asuinalueita:
Helmikuussa Hormuzinsalmen läheisyydessä, Minabin alueella sattui kouluun tehty ohjusisku, joka tappoi yli sata ihmistä. Uhreista valtaosa oli lapsia. Yhdysvallat ei ole virallisesti tunnustanut iskua, mutta yhdysvaltalaismediat raportoivat viranomaislähteisiin perustuen, että koulun tuhosi amerikkalaisohjus.
Kysyimme rikosoikeuden professori Minna Kimpimäeltä Lapin yliopistosta, milloin tällaiset teot täyttävät sotarikoksen tunnusmerkit ja ketkä niistä voivat joutua vastuuseen. Selvisi, että myös Suomella on vastuu sotarikosten ratkomisessa.
Valtiot suojelevat sotilaitaan tuomioistuimilta
Sotatilanteissa tehdyistä rikoksista tuomitseminen ja rankaiseminen on monen mutkan takana, Kimpimäki kertoo.
– Jotta voidaan puhua sotarikoksesta, kyse täytyy olla tahallisesta toiminnasta. Eli iskun tulee olla kohdistettu siviilikohteeseen.
Jos isku on ollut vahinko, kyseessä voi silti olla jokin muu, alemmanasteinen rikos. Kimpimäen mukaan myös kohteen todellisella käyttötarkoituksella on arvioinnissa väliä.
– Voi olla vaikeaa osoittaa, että kyseessä on oikeasti siviilikohde, jossa ei ole sotilaallista toimintaa, Kimpimäki sanoo.
Vaikka tekoon liittyvät faktat olisivat selvät, epäiltyjen saattaminen tuomioistuimeen on vaikeaa. Sotarikoksiin syyllistyneiden sotilaiden ja komentajien kotivaltio voisi tutkia tekoa ja nostaa syytteet, mutta tähän pisteeseen ei useinkaan päästä.
– Sotarikosten kohdalla valtiot suojaavat omia sotavoimiaan rikosvastuulta hyvin pitkälle. Varsinkin, jos hallinto ei ole vaihtunut tekojen jälkeen.
Mitä ylemmällä tasolla sotilaallisessa hierarkiassa henkilö on, sitä hankalampi häntä on saattaa rikosoikeudelliseen vastuuseen, Kimpimäki sanoo.
Suomella velvollisuus syyttää sotarikoksista
Sotarikollisia voidaan syyttää ja tuomita myös maissa, jotka eivät ole sodan osapuolia. Tällainen tapaus oli esimerkiksi Helsingin käräjäoikeudessa käsitelty syyte venäläismiehen epäillyistä sotarikoksista Ukrainassa.
Suomen viranomaiset toimivat tilanteessa kansainvälisten sopimusten ja tapaoikeuden nojalla. Sotarikostapaukset eivät siis aina päädy kansainvälisiin tuomioistuimiin.
– Suomella on velvollisuus syyttää sotarikoksesta epäiltyä tai luovuttaa hänet toiselle maalle syytettäväksi, Kimpimäki kertoo.
Jos siis Iranissa epäillyistä sotarikoksista vastuussa oleva henkilö olisi edes käymässä Suomessa, viranomaisten täytyisi itsenäisesti arvioida, onko epäily rikoksesta riittävän vahva, ja saattaa hänet tarvittaessa oikeuden eteen.