Matkailijoiden määrä rikkoo ennätyksiä Helsingissä, ja myös paikalliset ovat vihdoin palaamassa keskustaan.
Kotimaiseen matkapuhelindatan perusteella laskettu kävijämäärä ydinkeskustassa on nousussa. Edelleen se on kuitenkin noin kolmanneksen pienempi kuin ennen pandemiaa, kertoo Helsingin kaupungin johtava asiantuntija Timo Hämäläinen.
Selkein syy on yhteiskunnan digitalisoituminen: verkkokauppa, kotiin tilattavat palvelut ja erityisesti etätyö.
– Keskustassa on paljon työpaikkoja. Jos jäädään yhtenä tai kahtena päivänä viikossa kotiin, se näkyy heti tilastossa.
Matkapuhelindatan avulla arvioidaan kävijöiden määrää alueella, joka ulottuu Kampista Katajanokan länsilaitaan ja Kaartinkaupungista Töölönlahdelle.
Keskeisillä ostoskaduilla on kuitenkin vilinää.
Aleksanterinkadulla Kolmensepänaukion liepeillä mitataan kameran avulla jalankulkijoiden määrää. Se on kasvanut ja palannut koronaa edeltävälle tasolle.
Matkailijoiden määrä Helsingissä nousi viime vuonna ennätykseen, kun kaupungissa rekisteröitiin yli 4,9 miljoonaa yöpymistä.
Tämän vuoden tammi–maaliskuussa yöpymisten määrä kasvoi reilut kuusi prosenttia edellisvuodesta, kaupunki kertoo tiedotteessa.
Sosiaalisuus ja elämykset vetävät keskustaan
Kaupunki haluaa kuitenkin houkutella ydinkeskustaan lisää kävijöitä. Se on mainittu kaupungin strategiassakin.
Helsingin keskusta on merkittävä paikka koko valtakunnan tasolla, Timo Hämäläinen perustelee.
Siellä on palveluita, joita ei muualla ole, ja kävijöitä tarvitaan, että palvelut säilyvät jatkossakin, hän sanoo.
– Samalla se on sosiaalinen ja kulttuurinen paikka, missä tiivistyy koko kaupungin kollektiivinen historia. Tänne tullaan tapaamaan ystäviä ja harrastamaan mielenosoituksessa käyntiä. Kaikenlaista yhteistä liimaa, jota on tärkeää ylläpitää.
Jos ostokset voi tehdä kotisohvalta, Espalle ja Aleksille jäävät houkuttimeksi läsnäoloa vaativat asiat: kohtaamiset, elämykset ja tapahtumat, Hämäläinen sanoo.
– Kaupunkielämää ja kaunista arkkitehtuuriympäristöä ei saa muualta.
Kaiken ei tarvitse olla kaupallista
Kaupunki houkuttelee kävijöitä ydinkeskustaan paitsi tapahtumien, myös viihtyisyyden avulla.
Kaiken ei tarvitse olla kaupallista, Timo Hämäläinen sanoo.
– Vehreyttä, mahdollisuuksia istua ja oleskella. Voidaan tuoda taidetta, joka kokoaa ihmisiä yhteen, mikä tekee kaupunkiympäristöstä elämyksellisen.
Hyvä esimerkki on Töölönlahden kesäpuisto. Siellä voi maata riippukeinussa, pelata rantalentistä ja ihailla istutuksia.
– Tällaiset puistoon panostukset ovat monumentti sille, että keskusta on paljon muutakin kuin vain kaupallisuutta. Se on meidän kaikkien yhteinen olohuone, johon kokoonnutaan tapaamaan toisia ja viettämään aikaa. Se luo kollektiivista helsinkiläisyyttä.
Suurempia viihtyisyyshankkeita ydinkeskustassa ovat Kaivokadun uudistus kevyen liikenteen ja ratikoiden kaduksi sekä Eteläsataman rantavyöhykkeen uusiminen ja uusi arkkitehtuuri- ja designmuseo, Hämäläinen kertoo.
Uusi museo voisi valmistua jo 2030. Sen odotetaan houkuttelevan 400 000 kävijää vuodessa.
Kaivopihasta toivotaan oleskelupaikkaa
Kävijöitä keskustaan kaipaavat myös kiinteistöjen omistajat.
Eläkeyhtiö Keva osti Kaivopihan korttelin viime vuonna Helsingin yliopiston ylioppilaskunnalta, joka joutui myymään omaisuuttaan talousvaikeuksien takia.
Rautatieaseman ja Aleksanterinkadun välissä sijaitsevasta korttelista halutaan muokata viihtyisä ja turvallinen läpikulku- ja oleskelupaikka.
Tärkeässä roolissa ovat valaistus ja laadukkaat materiaalit, kertoo korttelin kiinteistöjä kehittävän Airut-yhtiön toimitusjohtaja Tuomas Raikamo.
– Jostain syystä se vaikuttaa niin, sekoillaan vähemmän, kun tila on laadukkaasti suunniteltu, hän naurahtaa.
Kaivopiha sijaitsee liikenteen solmukohdassa: vieressä on sekä rautatie- että metroasema ja ratikkapysäkkejä.
Raikamo haluaa, että tulevaisuudessa se ei ole vain läpikulkupaikka, vaan turvallinen ja viihtyisä oleskelutila, jossa voisi viivähtää hetken ja juoda kahvin.
– Haluaisin, että tämä olisi paikka, joka tuntuisi niin turvalliselta, että tänne voisi sopia treffit lapsensa kanssa, Raikamo sanoo.
Yliopisto haluaa autot pois Fabianinkadulta
Helsingin yliopisto haluaa houkutella lisää opiskelijoita Senaatintorin liepeillä sijaitsevalle keskustakampukselleen, kertoo toimitilajohtaja Marita Rovamo.
Suunnitteilla on muun muassa tiloja itseopiskelulle ja tapahtumia sisäpihoille. Opiskelijat ovat toivoneet kampukselle enemmän palveluita nykyisten liikuntapalveluiden, kirjaston ja ravintolan lisäksi, Rovamo kertoo.
Yliopiston päärakennuksen ohi kulkevalta Fabianinkadulta yliopisto haluaisi autot pois. Sinne pitäisi Rovamon mukaan saada lisää vehreyttä.
– Nyt se näyttää aika betoniselta.
Myös Porthania-rakennuksen edustalla kulkeva Yliopistokatu voisi olla nykyistä enemmän kävelykatumainen. Kävelijän pitäisi tunnistaa, että hän on tullut kampusalueelle, Rovamo kertoo.
Keskustassa toimivat yritykset, kiinteistöjen omistajat ja kaupunki aikovat tiivistää yhteistyötään tapahtumien järjestämisessä ja markkinoinnissa.
Kaupunki on palkannut sitä varten uuden projektijohtajan, joka aloitti työnsä kesäkuun alussa.
Yhteistyön avulla voitaisiin saada uusia tapahtumia esimerkiksi kevättalveen, jolloin yleensä ei ole paljon tarjontaa, Timo Hämäläinen sanoo.