Euroopan keskuspankki (EKP) nostaa ohjauskorkoja 0,25 prosenttiyksiköllä. Talletuskorko nousee siis 2,25 prosenttiin.
Markkinoilla koronnostoa pidettiin odotettuna Lähi-idän sodan vuoksi lisääntyneen epävarmuuden ja nousseen inflaation seurauksena. Euroalueen inflaatio nousi toukokuussa 3,2 prosenttiin, kun se vielä alkuvuonna oli alle kahdessa prosentissa.
Myös euroalueen pohjainflaatio nousi toukokuussa 2,5 prosenttiin. Pohjainflaatio tarkoittaa hintojen nousua, jossa ei ole otettu huomioon hintavaihtelulle alttiiden ruoan ja energian hintoja.
Inflaatiota on kuluvan vuoden aikana nostanut muun muassa energian, öljyn ja kaasun kallistuminen Iranin sodan seurauksena.
– Näkymät ovat edelleen epävarmat, ja inflaatioon liittyy nousuriskejä ja talouskasvuun laskuriskejä. Sodan täysimääräiset vaikutukset keskipitkän aikavälin inflaatioon ja kasvuun riippuvat energian hintashokin voimakkuudesta ja kestosta, Euroopan keskuspankin johtaja Christine Lagarde kertoi tänään Saksan Frankfurtissa järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.
Alla olevalla videolla Euroopan keskuspankin johtaja Christine Lagarde kertoo euroalueen inflaationäkymiin kohdistuvista riskeistä.
EKP:n rahapolitiikka Suomen kannalta jopa liian kireää
Lisääntynyt epävarmuus ja kallistuneet energian hinnat ovat lisänneet painetta koronnostoille: EKP:n neuvoston tehtävänä on varmistaa, että inflaatio vakautuu keskipitkällä aikavälillä kahden prosentin tavoitetasoon.
– Näillä koronostoilla pyritään hillitsemään inflaatiota, ettei se lähtisi laajemmin laukalle. Sen vuoksi EKP joutuu tähän reagoimaan, kertoo Asuntoluottolaitos Suomen hypoteekkiyhdistyksen (Hypo) pääekonomisti Juho Keskinen.
– Inflaatio on jo tässä vaiheessa kiihtynyt ja myös odotukset siitä, miten inflaation uskotaan kehittyvän. EKP haluaa nyt etupainoisesti reagoida tähän kiristämällä rahapolitiikkaa ja pyrkimällä välttämään sen, ettei tästä tule pitkäkestoista ongelmaa, vaan lyhytaikainen haaste, Danske Bankin vanhempi analyytikko Antti Ilvonen kertoo.
Suomen talouden kannalta EKP:n harjoittama rahapolitiikka voidaan Ilvosen mukaan nähdä jopa liian kireänä.
– Jos sinivalkoisten lasien läpi katsoo, niin toivottavaa olisi, ettei korkoja ainakaan nykyhinnoittelua enempää nosteta. Suomen kannalta rahapolitiikka on siinä kohtaa jo liian kireää, jos lähdetään ohjauskorkoja vielä nostamaan, Ilvonen pohtii.
Maltilliset vaikutukset asuntovelallisiin
Asiantuntijoiden mukaan kuluvalle vuodelle kaavailtujen ohjauskoron nostojen vaikutukset asuntovelallisiin ovat maltillisia. Markkinaodotusten seurauksena 12 kuukauden euribor on kivunnut kevään aikana reilusta 2 prosentista 3 prosentin tuntumaan.
Ekonomistien mukaan tuntuvaa noususykliä tuskin asuntovelallisten suosimiin euribor-korkoihin on enää kuluvan vuoden aikana luvassa.
– Esimerkiksi 12 kuukauden euribor on hinnoitellut jo sisään tulevia nostoja eli nykyodotuksilla ei välttämättä enää kovin voimakasta nousua koroissa nähdä, Keskinen kertoo.
– Markkinoilla uskotaan siihen, että tästä tulee enemmän lyhytaikainen tasokorjaus pikkuisen kireämpään suuntaan, mutta ei semmoista varsinaista nostosykliä, Ilvonen kertoo.
Asuntomarkkinoille huonoja uutisia
Asuntomarkkinoille EKP:n tuore korkopäätös ei tarjoillut iloisia uutisia.
– Emme voi odottaa nopeaa elpymistä asuntomarkkinoille. Totta kai se riippuu ennen kaikkea nyt siitä, miten euriborit kehittyvät tästä eteenpäin, IIvonen sanoo.
Pitkään vaimeana käynyt asuntokauppa jatkoi hiipumistaan yhä toukokuussa: Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton toukokuun asuntokauppakatsauksen mukaan asuntojen kauppamäärät ja hintakehitys jatkoivat laskuaan toukokuussa vuoden takaiseen verrattuna.
Eniten asuntojen hinnat laskivat Turussa, jossa hinnat sukelsivat 8,6 prosenttia vuoden takaisesta.
Markkinaodotukset vielä uusista koronnostoista ja sen tuoma epävarmuus ovat myrkkyä asuntokaupalle. Danske Bank ennustaa vielä toista koronnostoa ja muun muassa Nordea on povannut yhteensä neljää 0,25 prosentin koronnostoa kuluvan vuoden aikana.
Seuraavan kerran Euroopan keskuspankki päättää mahdollisista koron muutoksista heinäkuussa.