Uusi tutkimus maidontuotannon ilmastopäästöistä ei yksin anna syytä suosia maitotuotteita kasviperäisten elintarvikkeiden sijaan. Näin arvioi maaperä- ja ympäristötieteen professori Mari Pihlatie Helsingin yliopistosta.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusprofessori Martin Lidauerin vetämän ryhmän mukaan suomalaisen lypsykarjatalouden ilmastopäästöt voivatkin olla huomattavasti pienempiä, kuin aiemmin on ajateltu.
Pihlatien mukaan ruoantuotannon ilmastovaikutusten arviointi on haasteellista.
– Siinä on niin monta huomioon otettavaa näkökulmaa. Sinänsä tämä uusi tutkimus tuo esille tärkeän näkökulman, kasvihuonekaasun eliniän ja sen ilmastovaikutuksen, Pihlatie sanoo.
Uusi laskentamenetelmä huomioi metaanin hajoamisen ilmakehässä, mikä on aiemmin jätetty laskuista pois. Luken tutkimusprofessorin mukaan maidon hiilijalanjälki olisi noin puolet nykyistä pienempi, jos metaanin lyhytikäisyys huomioitaisiin laskelmissa.
Pihlatien mielestä uuden tutkimuksen perusteella maidon kulutusta ei voi puhtain sydämin jatkaa.
– Edelleenkin maidontuotanto tuottaa metaania, ja ne metaanipäästöt ilmakehässä lämmittävät ilmastoa, professori Mari Pihlatie sanoo.
Tutkimuksia ei voi vertailla keskenään
Myös kasvimaidon tuotanto tuottaa kasvihuonekaasupäästöjä, muistuttaa professori.
– Mikään ruoantuotanto ei ole päästötöntä, mutta kyse on siitä, miten eri tuotteiden päästöjä arvioidaan. Meidän tulisi pyrkiä saamaan lehmänmaito ja kasvipohjainen maito samalle vertailutasolle.
Ongelmaksi nousee siis tutkimusten vertailu keskenään.
Pihlatie on itse ollut tutkimassa maidon hiilijalanjälkeä. Helsingin yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan maidon hiilijalanjälki voi olla merkittävästi aiempaa suurempi. Laskennassa huomioitiin ensimmäistä kertaa maaperän päästöt.
Tutkijat tekivät Helsingin yliopiston tutkimuksessa elinkaarianalyysin maidolle ja sen tuotannolle. Professorin mukaan ruoantuotannon päästöjen laskentaan tarvitaan laajempaa ja kokonaisvaltaisempaa tutkimusta.
– Asia on siis monimutkainen, eikä yksi laskentatapa kuvaa kokonaisuutta. Maidontuotantoon vaikuttaa myös alkutuotanto eli nurmiviljely. Se on noin kolmasosa maidon hiilijalanjäljestä.
Pihlatien mukaan haastavaa on se, että metaanin hajoaminen lasketaan sadan vuoden aikajänteellä, kun kasvihuonekaasuilla on eri elinikä ilmakehässä.
Luken tutkimusprofessori Martin Lidauerin ryhmän tutkimuksen mukaan maitotuotteen hiilijalanjäljestä noin puolet johtuu metaanista:
Professori: ei synninpäästöä lehmänmaidolle
Ruoantuotannosta tulee joka tapauksessa päästöjä, sanoo maaperä- ja ympäristötieteen professori Mari Pihlatie.
– Ei sille voi mitään, koska meidän kaikkien täytyy syödä, mutta tutkimuksen avulla ja yhteistyössä viljelijöiden kanssa voimme löytää keinoja vähentää päästöjä.
Metaanipäästöjen vähentäminen on tärkeä keino ilmaston lämpenemisen hidastamisessa, sanoo myös Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Tarja Silfver.
– Jos saamme nopeasti metaanipäästöjä alas, niin silloin se olisi tosi hyvä asia ilmastonmuutoksen kannalta. Olipa se sitten mikä tahansa kerroin laskennassa käytössä.
Jos saamme nopeasti metaanipäästöjä alas, niin silloin se olisi tosi hyvä asia ilmastonmuutoksen kannalta. Olipa se sitten mikä tahansa kerroin laskennassa käytössä.
Tarja Silfver, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus
Helsingin yliopiston Pihlatien mielestä Luken Lidauerin ryhmän tutkimuksen ei pitäisi antaa synninpäästöä kuluttajille tai ruoantuottajille.
– En lähtisi yhden tutkimuksen perusteella antamaan lupaa jatkaa tuotantoa kuten tähänkin asti, koska ilmasto lämpenee, ja myös ruoantuotannossa päästöjä täytyy vähentää niin paljon kuin mahdollista. Mutta se ei saa olla viljelijän hintalappuna, vaan sitä täytyy tehdä maataloustukien ja tutkitun tiedon avulla, Mari Pihlatie sanoo.
Professorin mukaan ruoantuotannon ilmastopäästöjen vähentäminen on yhteinen tavoite, eikä yksin viljelijän hartioilla.
– On turhaa syyllistää viljelijää siitä, että he tuottavat ruokaa.
Kumpi on ilmaston kannalta parempi vaihtoehto: kauramaito vai lehmänmaito?
Professori Mari Pihlatie sanoo, ettei hän ole vielä nähnyt tutkimusta, jossa molempia olisi tutkittu rinnakkain. Hänen käsityksensä mukaan kasvipohjainen ravinto on ilmastoystävällisempää.
– Tämä on henkilökohtainen mielipide, eikä se perustu kattavaan tutkimukseen. Olisin varovainen sanomaan mikä on ehdoton totuus, koska me emme tiedä siitä täysin.