Ykköstähti Eduard Hallberg avautuu viimein Suomen alppi­valmentajan lähtö­passien taustoista – ”Emme sopineet toisillemme”

Alppipomo Janne Leskinen kertoo Yle Urheilulle, että maa­joukkueen pahentuneet ilma­piiri­ongelmat pakottivat keväällä kovaan valmentaja­ratkaisuun.

Eduard Hallberg, alppimaajoukue,  Porvoo Ski.
Maailmancupissa viime kaudella kolmesti podiumille pujotelleen Eduard Hallbergin kauden ainoa varjo oli vaikeissa oloissa laskettu Milano-Cortinan olympiakilpailu, jolloin hän ajoi ulos radalta. Kuva: Thomas Hagström / Yle

Päättyneen alppihiihtokauden suuria, urheilijoita koskeneita uutisia olivat pujottelija Eduard Hallbergin murtautuminen maailman huipulle ja vauhtilajilaskija Elian Lehdon tapaturmainen polvivamma, jonka kuntoutuminen on edennyt hyvin ja aikataulussa.

Kauden jälkeen alppilajien kattoyhdistys Ski Sport Finland teki kovan valmentajaratkaisun: Suomessa jo aiemmin kahdeksan kautta työskennellyt slovenialainen Janez Slivnik korvasi Mario Rafetzederin miesten maajoukkueen päävalmentajana. Itävaltalainen ehti työskennellä Suomessa kaudet 2022–26, ja hänen työsopimuksensa oli olympiakeväänä katkolla.

Mario Rafetzeder, alpina landslagets herrtränare i teknikgrenarna.
Jääminen ilman jatkosopimusta oli päävalmentaja Mario Rafetzederille (oik.) raskas pettymys. Kuva: Jussi Ovaskainen / Ski Sport Finland

Kovan ratkaisun taustoja ei perjantaina Sipoossa järjestettyyn maajoukkueiden kumppani- ja mediapäivään mennessä ollut julkisuudessa avannut kukaan sisäpiiriläinen.

Ongelmat pahentuivat

Ski Sport Finlandin toimitusjohtaja Janne Leskinen myönsi perjantaina, että ratkaisuun johtivat maajoukkueen koko ajan pahentuneet ilmapiiriongelmat, jotka lopulta saivat urheilijat ja osan päävalmentajan alaisista toivomaan muutosta tilanteeseen. Yle Urheilun tietojen mukaan varsinkin Hallberg toi tahtotilansa yhdistyksen tietoon hyvin selkeästi, ja kärkiurheilijan näkemykset myös painoivat.

Alppihiihtäjät Eduard Hallberg ja Elian Lehto
Eduard Hallbergin (vas.) kesä menee kovan fysiikkaharjoittelun parissa. Elian Lehto jatkaa maaliskuussa operoidun vasemman polvensa kuntoutusta, joka etenee erinomaisesti. Kuva: Pekka Holopainen/Yle

– Ratkaisua yritettiin hakea keskustelemalla. Lopulta jouduttiin toteamaan, että niiden kautta tilanne ei ole laukeamassa, Leskinen sanoi.

Toimitusjohtajan mukaan Rafetzeder ei ollut aivan kotonaan tilanteessa, jossa oli yhden urheilijan voimin noustu jo aivan maailman huipun tuntumaan ja tavoiteltiin realistisesti maailmancupin osakilpailuvoittoa sekä olympiamenestystä. Painekattila alkoi kiehua.

– Häneltä puuttui kokemusta maailman terävimmän kärjen tekemisestä, mikä sekin sitten osaltaan vaikutti ilmapiiriin.

Ongelma oli lähinnä päävalmentajan, ei muun valmennustiimin:

– Koko Marion muu tiimihän jatkaa Suomessa, Leskinen muistutti.

Olympiavoittajan yksityistiimissä

Nyt Rafetzeder työskentelee päävalmentajana slovakialaisen olympiavoittaja-maailmanmestarin Petra Vlhovan yksityistiimissä.

– Hän on hyvin osaava valmentaja ja oli todellakin mies paikallaan varsinkin siinä tilanteessa, mistä 2022 lähdettiin Suomessa liikkeelle. Olemme hänelle hyvin kiitollisia, Leskinen totesi.

Päävalmentaja Janez Slivnik.
Miesten slovenialainen päävalmentaja Janez Slivnik on jo aiemmin työskennellyt Suomen alppihiihdon parissa eri tehtävissä peräti kahdeksan kauden ajan. Kuva: Pekka Holopainen/Yle

Slivnikin valmennettaviin kuuluivat edellisen Suomen-pestin aikana huippulaskijoista Tanja Poutiainen-Rinne sekä Marcus Sandell.

Sanainen arkku auki

Eduard Hallberg totesi Yle Urheilulle, että päävalmentaja-asian kommentointi kuuluu lajiyhdistykselle, ei urheilijoille. Kuultuaan, että Leskinen oli asiaa kommentoinut, hän päätti itsekin avata sanaisen arkkunsa.

Voitko vahvistaa toimitusjohtaja Leskisen näkemyksen, jonka mukaan tehtyyn ratkaisuun johtivat juuri ilmapiiriongelmat?

– Voin vahvistaa, eikä niitä ollut vain (Rafetzederin päävalmentajakauden) loppuaikoina. Ei ehkä sovittu toisillemme niin hyvin kuin luultiin.

Kuultuaan jäävänsä ilman jatkosopimusta Rafetzeder antoi Yle Urheilulle vereslihaisen haastattelun, jossa ihmetteli, miksei saanut jatkoa, jonka katsoi ansainneensa.

– Jos hän luuli jatkosopimuksen kohti seuraavia olympiakisoja olleen jonkinlainen automaatio ja muodollisuus, olemme olleet todella eri sivuilla keskusteluissa. Hän ei ole voinut olla siinä käsityksessä, sillä teimme aivan selväksi, että käymme läpi myös muita vaihtoehtoja, Janne Leskinen kommentoi.

Slivnikin ohella kandidaatteja oli Leskisen mukaan kolmesta neljään, kaikki ulkomaalaisia.