Viime vuonna julkisen kritiikin kohteeksi joutunut Helsinki Pride on tarjonnut työntekijöilleen uusia työsopimuksia, joissa on kova sopimussakko, jos järjestön sisäisistä asioista kertoo ulkopuolisille.
Helsinki Pride -järjestön työntekijät voivat joutua maksamaan sakkoa kuuden kuukauden palkkaa vastaavan summan järjestön luottamukselliseksi katsomien tietojen kertomisesta.
Yle on vahvistanut tämän jutun tiedot Helsinki Pride -järjestön työsopimuksesta ja sopimuksen luonnosversiosta, joista asia käy ilmi.
Järjestöalalla keskimääräinen kuukausipalkka on Elinkeinoelämän keskusliiton tilaston mukaan noin 3 500 euroa.
Salassapitovelvollisuuden rikkomisesta tulisi Helsinki Priden työntekijälle vastaavilla tuloilla siis yli 20 000 euron lasku.
Helsinki Priden hallituksen puheenjohtaja Matti Numminen kertoo Ylelle, että järjestö katsoo luottamukselliseksi esimerkiksi sellaiset tiedot, joita organisaation ulkopuoliset eivät tiedä, sekä tiedot, joita työntekijä on saanut työtä tehdessään joko organisaatiolta, asiakkaalta tai esimerkiksi kumppanilta.
Koskeeko sopimussakko esimerkiksi sitä, jos työntekijä kertoo työyhteisön ilmapiiristä ystäville tai medialle?
– Ne ovat tapauskohtaisesti arvioitavissa. Niissä tapauksissa pitäisi arvioida, minkälaisia tietoja meidän toiminnastamme on toimitettu medialle. Se, että työntekijä keskustelee työilmapiiristä kaverinsa kanssa, ei luonnollisesti ole luottamuksellista tietoa. Mutta jos hän kertoisi jotain vaikka asiakassuhteisiimme liittyvää tietoa, siinä tapauksessa se olisi luottamuksellista, Numminen kertoo.
Seitsemän Helsinki Pridessa työskennellyttä henkilöä kertoi Ylelle vuosi sitten työyhteisön tulehtuneesta ilmapiiristä ja autoritaarisesta johtamisesta. Järjestö on Helsingin Pride-kulkueen järjestäjä. Kulkueeseen osallistuu vuosittain kymmeniä tuhansia ihmisiä.
Työntekijän pitää kohdella työnantajaa julkisesti positiivisessa valossa, sanoo Priden johtaja
Nummisen mukaan työntekijän kertomusta omista tuntemuksistaan ei katsota luottamukselliseksi, mutta hän korostaa samassa yhteydessä työntekijän lojaliteettivelvoitetta. Se tarkoittaa, että työntekijän on vältettävä kaikkea sellaista toimintaa, joka vahingoittaa tämän työnantajaa.
– Se tarkoittaa sitä, että työntekijän pitää kohdella työnantajaansa myös julkisesti positiivisessa valossa, Numminen sanoo.
– Yleisellä tasolla ajattelen, että jos on työilmapiiriin liittyvä kysymys, joka on työntekijän oma kokemus, niin eihän se silloin ole luottamuksellista tietoa. Jos se on tietoa, jota hän on saanut työtä tehdessään organisaatiolta tai asiakkailtamme, niin silloin se on luottamuksellista.
Numminen perustelee sopimussakon suuruutta korkeimman oikeuden päätöksellä, jossa kuuden kuukauden keskimääräistä palkkaa vastaava korvaus katsottiin kohtuulliseksi.
– Se osoittaa mielestäni aika selkeästi sen teon vakavuuden työntekijälle, Numminen sanoo.
Päätös koskee tapausta, jossa kiinteistönvälitysyrityksen työntekijä perusti kilpailevan yrityksen ja vei mukanaan suuren määrän vanhan työnantajansa asiakkaista.
Työehto on Ylen näkemien asiakirjojen perusteella voimassa sekä työsuhteen aikana että sen jälkeen. Työehto koskee myös sellaisia tietoja, joita ei ole dokumentoitu, kuten tapaamisissa suullisesti vaihdettuja tietoja. Nummisen mukaan sopimuksen ehdot ovat linjassa Suomen lain kanssa.
Numminen korostaa, että sopimussakkoa vaadittaisiin vain tilanteissa, joissa luottamusta on rikottu, ja silloinkin vain tarkan arvioinnin perusteella. Hänen mukaansa on kuitenkin äärimmäisen epätodennäköistä, että sellaisia tilanteita tulisi vastaan.
Salassapitovelvollisuus loppuelämäksi
Yritysjuridiikan yliopistonlehtori Enni Ala-Mikkula on erikoistunut Tampereen yliopistossa työ- ja sopimusoikeuteen. Hän sai Yleltä työsopimuksia arvioitavaksi ilman tunnisteita työsopimuksen osapuolista. Hän allekirjoittaa Nummisen väitteet sopimussakon laillisuudelle, mutta pohtii, onko järjestöalan sopimuksissa puolen vuoden sakkomäärä kohtuullinen.
Laaditussa työsopimuksessa salassapitosopimus rinnastetaan Ala-Mikkulan mukaan kilpailukieltosopimukseen, jossa määritellään sakon enimmäismääräksi kuuden kuukauden palkka.
– Jos asia riitautetaan, viime kädessä tuomioistuin ratkaisee, mikä katsotaan kohtuulliseksi.
Sopimussakko on laadittu ilman ajallista rajoitusta. Se ulottuu siis työntekijän koko loppu-uraan järjestöstä lähdön jälkeen.
– Tämä on aika laaja. Tuomioistuin voisi päätyä siihen, ettei ikuinen salassapitovelvoite ole kohtuullinen, Ala-Mikkula arvioi.
– Jos ne tiedot ovat sellaisia, että se vaikuttaa työntekijän mahdollisuuteen harjoittaa ammattiaan jossakin muualla, niin ikuinen salassapitovelvoite on aika raju.
Ehtoa käytetään tästä eteenpäin uusissa työsopimuksissa.
– Tämä on lähtökohtainen neuvoteltava pohja, jota tulemme jatkossa käyttämään. Ja jälleen kerran, se on neuvottelutilanne. Työntekijän kannattaa aina arvioida neuvottelutilanteessa, onko allekirjoitettava sopimus sellainen, johon hän pystyy sitoutumaan, Numminen kertoo.
Ala-Mikkulan mielestä sopimuksissa ei ole tällaiselle erityislausekkeelle tarvetta, jos kyseessä on rividuunari.
– Työnantajan näkökulmastakin on olennaista, että mietitään, mihin sopimuksiin tämmöisiä lausekkeita oikeasti tarvitaan.
Työsopimukseen kaavailtiin myös työehtosopimuksen valinnaisuutta
Ylen näkemissä asiakirjoissa työsopimukseen oli luonnosteltu myös ehtoa, jonka mukaan työnantaja voisi vaihtaa tai lakata soveltamasta mitään työehtosopimusta, mikäli tietyt olennaiset olosuhteet muuttuvat.
Pride Helsinki -järjestöllä on laajasti erilaista toimintaa, minkä vuoksi juuri sopivan työehtosopimuksen löytäminen on ollut vaikeaa, Numminen sanoo. Tästä syystä työsopimukseen luonnosteltiin kohtaa, jonka mukaan työnantaja voisi vaihtaa työehtosopimusta.
– Työnantajalle on nimenomaan hankalampaa toimia ilman työehtosopimusta, koska yksittäiset asiat tulisi sopia aina erikseen. Työehtosopimus tuo siis selkeyttä, eikä meillä ole mitään tarvetta olla noudattamatta sitä, Numminen kertoo.
Numminen ei kuitenkaan kommentoi suoraan sitä, miksi luonnokseen oli kirjattu työehtosopimuksen vaihtamisen lisäksi mahdollisuus olla noudattamatta mitään niistä.
Kyseistä työehtoa ei ole tällä hetkellä kirjattu Helsinki Priden työsopimuspohjaan, kertoo Helsinki Priden toiminnanjohtaja Annu Kemppainen.
– Se oli luonnoksessa ja siitä keskusteltiin. Se herätti keskustelua, ja sen johdosta poistimme sen kokonaan. Eli missään sopimuksessa se ei ole edes ollut olemassa, Kemppainen toteaa.
– Ja tässä ehkä korostuu se luonne, miten näitä sopimuksia on nimenomaisesti neuvoteltu työntekijöiden kanssa, Numminen jatkaa.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella. Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostitse osoitteeseen tuomo.bjorksten@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.