Torstaina illalla se tapahtui jälleen. Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump uhkasi Fox Newsin mukaan pommittaa ”paskat pihalle” Iranista.
Tässä vaiheessa uutistilannetta noin kello 19.30, Kultarannassa tallennettiin Ylen haastattelu tasavallan presidentti Alexander Stubbin kanssa. Presidentti Stubb sanoi tilanteen olevan vakava, mutta vältti kommentoimasta Trumpin uhkausta suoraan.
Ennen kuin haastattelu oli julkaistu kello 21 jälkeen, Trump oli perunut uhkauksensa ja kertoi diilistä.
Perjantaina iltapäivällä Stubb kommentoi sopimusta.
– En vielä pidättäisi hengitystä.
Tämä on vauhti, jossa päättäjät yrittävät nähdä, mikä olisi viisasta politiikkaa.
Presidentin Kultaranta-keskusteluiden tarkoitus on keskustella ja avata Suomen ulkopolitiikkaa ja kansainvälistä tilannetta kansalaisille ja Kultarantaan kutsutuille keskustelijoille.
Nyt muutoksen vauhti vaikuttaa olevan ennätyksellisen nopea.
Yhdysvaltojen muutos vaikuttaa joka kolkassa
Yhdysvallat on maailmanlaajuisesti tällä hetkellä suurin epäjärjestyksen aiheuttaja. Yhdysvallat muuttuu, ja sen takia muiden on muutettava omaa toimintaansa.
Suorimmin asian sanoi Kultarannassa Brookings-instituutin tutkija Fiona Hill.
– Yhdysvaltoihin luottaminen ei ole vaihtoehto eikä strategia, Hill täräytti.
Hillin sanoilla on painoarvoa, sillä hän on avustanut Donald Trumpia tämän ensimmäisellä presidenttikaudella ja Britannian puolustushallintoa.
Euroopan politiikkaa katsoessa näyttää siltä, kuin Yhdysvaltoihin kuitenkin nojattaisiin.
Suomen strategia on edelleen tehdä itsensä tärkeäksi Yhdysvalloille. Sille on perusteita, mutta strategian toimivuudesta ei voi olla loppuun asti varma.
Stubb korosti jälleen, että yhteisiä intressejä on olemassa. Niitä on kaupankäynnissä ja puolustuksessa, ja näiden molempien varaan Suomi rakentaa suhdettaan.
Taustalla on kuitenkin huolia, joista Stubb puhui Ylen haastattelussa torstaina. Jos Yhdysvallat vähättelee Nato-pelotteen merkitystä, sillä on merkitystä, hän totesi.
Sekä Euroopan että Yhdysvaltojen etu on myös se, että Hormuzin salmi saadaan auki, ja taisteluiden jälkeen Eurooppa voi auttaa tässä.
Stubb toivoo itse, että Venäjän kanssa puhutaan
Suomea pidetään Venäjä-osaajana. Maine ja osaaminen voi kuitenkin haihtua, jos asialle ei tehdä jotain.
Kun kontaktit Venäjään ja venäläisiin käyvät vähiin, on mahdollisuus ryhmäharhaan, Suomen Pankin vanhempi neuvonantaja Laura Solanko sanoi. Niin voi tapahtua, kun suoria kontakteja on vähän ja kaikki kuuntelevat samoja asiantuntijoita.
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Hiski Haukkala arvioi synkästi, että Venäjä jatkaa kulkuaan kohti pimeyttä. Euroopan pitää rakentaa Venäjää vastaan tiivis puolustus eli pidäke, jonka tehtävä on estää kaaos, Haukkala sanoo.
Viime viikot Euroopassa on keskusteltu, pitäisikö Venäjän kanssa luoda keskusteluyhteys. Eurooppa katkaisi ensin suhteitaan Venäjään, jätti neuvottelutehtävän Yhdysvalloille, mutta muuttaa nyt näkemystään.
Presidentti Stubb sanoo toivovansa itse, että Venäjän kanssa luodaan jokin kontakti. Myös hän on yksi niistä, jotka ovat muuttaneet näkemystään: Ukrainan sodan alettua Stubb sanoi presidenttiehdokkaana, ettei vastaisi, jos Putin soittaisi.
Haukkala muistutti keskustelussa, että Venäjän kanssa puhumalla voidaan yrittää pysäyttää tilanteen luisuminen kohti vielä pahempaa, mutta se ei tarkoita vielä suhteiden luomista. Keskustelun on myös perustuttava faktoihin eikä toiveisiin.
Ukrainan sota voi loppua, mutta se ei tarkoita rauhaa
Ukrainassa viidettä vuotta jatkuva Venäjän hyökkäyssota on Stubbin mukaan nyt matematiikkaa. Rintamalla Ukraina on niskan päällä, hän sanoo.
Sota voi jatkua, se voi päättyä sopimukseen tai jompikumpi osapuoli saattaa heiketä ja sota päättyä siihen. Stubb ei näe ainakaan Trumpin johdolla syntyvää diiliä nyt todennäköiseksi.
Mutta vaikka sotatoimet päättyisivät, se ei tarkoita sodan loppua, puolustusvoimien entinen tiedustelupäällikkö Harri Ohra-Aho muistutti. Mahdollisesti edessä on jäätynyt rintama tai hauras tulitauko. Sen aikana molemmat aseistautuvat.
Uutta maailmanjärjestystä ei vielä näy
Stubb on sukkuloinut pitkin maailmaa tunnustelemassa, minkä maiden kanssa olisi jotain yhteistä.
Euroopan hän ajattelee tulevaisuudessa noin 40 maan alueeksi, jonka tekee yhteistyötä Kanadan ja Turkin kanssa. Ukraina on tiiviisti mukana.
Mutta toistaiseksi Eurooppa nyhrää, europarlamentaarikko Merja Kyllönen sanoi keskustelussa. Kaikki luulevat voivansa olla perävaunuja.
Stubb yrittää löytää uutta San Francisco -hetkeä. Sillä tarkoitetaan sitä yhteisymmärrystä ja oivallusta, josta toisen maailmansodan jälkeen YK sai alkunsa.
Monella valtiolla on vaikeita naapureita. Tämä on yksi asioista, jotka Stubbin mukaan yhdistivät presidentin Kultarantaan kaukaa kutsumia vieraita. Paitsi Ruotsilla, kuten Stubb muistutti.
Kenia, Intia ja Arabiemiraatit ovat valtioita, joissa presidentti on vieraillut luomassa suhteita ja ja kauppasuhteita. Näistä maista oli paikalla päätöksentekijöitä.
Osa vieraista, kuten Ruotsin entinen pääministeri Carl Bildt sekä Australian entinen pääministeri Kevin Rudd, ovat tarttuneet Stubbin mukaan matkan varrella, uran eri vaiheissa. He ovat henkilöitä, joiden kanssa Stubb mielellään kehittelee ajatuksenkulkua.
Mukana oli myös kansainvälisten tutkimuslaitosten suorasanaisia tutkijoita.
Keskusteluihin osallistuneita maita yhdistää myös se, että Yhdysvaltojen suora toiminta ja uudet tavat ovat vaikuttaneet niihin suoraan tai epäsuorasti.
Esimerkiksi Arabiemiraattien kanssa löytyi yllättävä yhteys. Kansliaministeri Lana bint Zaki Nusseibeh sanoi, ettei kannata ajatella, mitkä kaikki sodat eivät ole ”meidän” sotiamme. Maan alueelle on tullut Iranin sodan aikana 3000 droonia.
Nopeassa muutoksessa olisi helppo taipua nostalgiaan, jossa asioilla oli jokin järjestys. Stubb muistutti pariin otteeseen, ehkä sekä itseään että muita, että maailma kannattaa kohdata sellaisena kuin se on, ei sellaisena kuin toivoisi sen olevan.