Päijät-Hämeen sähköverkon nykyinen rakenne voi vaikeuttaa uusien investointien saamista maakuntaan. Näin toteaa Lahden Seudun Kehitys Ladec teettämässään selvityksessä.
Selvityksen mukaan Päijät-Hämeen suurjänniteverkko perustuu kokonaan 110 kilovoltin verkkoon, mutta maakunnassa ei ole omaa yhtenäistä 400 kilovoltin runkoverkkoa.
Nykyinen sähköverkko mahdollistaa alueellisen sähkönjakelun ja kohtuullisen määrän uutta tuotantoa. Sähkön kysyntä kuitenkin kasvaa tulevaisuudessa.
Ladecin mukaan pelkästään Päijät-Hämeeseen suunnitellaan yhteensä kahtakymmentä uusiutuvan energian hanketta ja useita teollisuushankkeita, joiden sähkönkulutus on satoja megawatteja.
Vireillä olevia suuria hankkeita ovat muun muassa Fortumin Pennalan datakeskus Orimattilassa ja DayOnen datakeskus Lahden Kiveriössä.
Ladecin johtaja Isto Vanhamäki uskoo, että maakuntaan on mahdollista houkutella jo vireillä olevien hankkeiden lisäksi kymmeniä uusia projekteja, jos sähkön saatavuus pystytään turvaamaan.
Sähköverkko on merkittävä kilpailuvaltti
Hyvien liikenneyhteyksien lisäksi sähkön siirtokyky on tärkeä kilpailuetu.
Ilman sähköverkon kehittämistä Päijät-Häme voi menettää tulevina vuosina satoja työpaikkoja, ja miljoonaluokan investoinnit voivat valua muualle, arvioivat Isto Vanhamäki ja Päijät-Hämeen maakuntajohtaja Ulla-Kirsikka Vainio.
Maakuntajohtaja Vainio toivoo valtakunnallista, ennakoivaa keskustelua sähköverkkojen kehittämisestä.
Ennakointia ei voi tehdä ilman yhteistä käsitystä siitä, miten tarpeet jakautuvat ja mihin valtiolla on resurssit rakentaa verkkoa.
Vainio korostaa, että investointeja pohtivat yritykset haluavat tietää nopeasti, onko alueella valmiutta vastaanottaa heidän hankkeensa.
Esimerkiksi yritystonttia ei voi myydä tai alkaa kehittää ennen kuin sähkön saatavuus on varmistettu.
Vainion mukaan sähköverkon riittämättömyys voi vaikuttaa investointeihin Päijät-Hämeen lisäksi muualla Suomessa.
Sähköverkkojen riittämätön kantokyky voi vaikuttaa myös energian hintaan, mikä kiinnostaa kaikkia kansalaisia, toteaa Vainio.
Kaikkiin suunnitelmiin varautuminen on mahdotonta
Suomen sähköverkkoa vahvistetaan jopa 5,2 miljardilla eurolla seuraavan kymmenen vuoden aikana, kertoo Kantaverkkoyhtiö Fingridin johtaja Jussi Jyrinsalo.
Fingridille tulee verkkoon liittymistä koskevia kyselyjä noin kymmenen kertaa enemmän kuin nykyinen sähkön huippukulutus.
– Kaikkiin suunnitelmiin ei voi varautua etukäteen, sanoo Jyrinsalo.
Hän toteaa, että yksittäiset hankkeet voivat kaatua, ja silloin investointi on turha. Liityntäsuunnittelu tehdään siis hankkeiden kanssa samaan aikaan, ei yleensä etukäteen.
Länsi ja Pohjois-Suomesta etelään suuntautuvia linjoja rakennetaan myös etukäteen, koska niille on selkeä tarve. Näiden yhteyksien määrä kasvaa kaksinkertaiseksi seuraavan kymmenen vuoden aikana.
Jyrinsalo sanoo, että hankkeiden sujuvaa etenemistä edesauttaa, että Fingridille ilmoitetaan mahdollisimman ajoissa etenevistä hankkeista.
Kaavoitus vie aikaa
Yksi sähköverkkojen kehittämisen ongelma on, että kuntien kaavoitus ja maakuntakaavoitus ovat aikaa vieviä prosesseja. Ne vaativat ennakointia.
Päijät-Hämeen maakuntajohtaja Vainio arvioi, että tulevaisuuden sähköjärjestelmät tulevat olemaan yhä enemmän hybridejä, joissa yhdistyvät energian tuotanto ja kulutus.
Tämän vuoksi kokonaisuuden suunnittelu ja eri alueiden potentiaalin kartoittaminen yhdessä valtiovallan ja Fingridin kanssa on tärkeää.
Tiiviimpää yhteistyötä tarvitaan koko ketjun valtioneuvoston, maakuntien ja kuntien kesken.
Voimajohdot kulkevat kuntien läpi, ja siitä on keskusteltava laajasti, koska maisema muuttuu. Kysymys ei ole vain rahoituksesta, vaan myös tonttien ja kaavavalmiuden riittävyydestä.
– Kuntalaiset pitää ottaa mukaan keskusteluun, jotta hankkeet saavat kuntalaisten hyväksynnän ja etenevät sujuvasti, Vainio summaa.
Selvityksen toteutti Ladecin toimeksiannosta energia-alan yritys Sitema oy.