Yhdysvallat ja Iran ovat sopineet sotatoimien lopettamisesta.
Aiesopimus on allekirjoitettu jo sähköisesti, mutta se on määrä allekirjoittaa paperilla Sveitsissä perjantaina. Sen koko sisältö julkistetaan tuolloin.
- Iranin sodan tuoreimmat käänteet löytyvät päivittyvästä seurannasta.
Osapuolet kertovat sopineensa sotimisen lopettamisen lisäksi Hormuzinsalmen avaamisesta. Vaikeammista kysymyksistä ja varsinaisesta rauhansopimuksesta neuvotellaan seuraavien 60 päivän aikana.
Näin Yhdysvalloissa ja Iranissa reagoitiin uutiseen sovusta:
Kerromme tässä jutussa neuvottelujen keskeisimmät kiistakapulat ja sen, mitä niistä on tähän mennessä sovittu.
Hormuzinsalmen avaaminen
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin mukaan Hormuzinsalmi avataan perjantaina sen jälkeen, kun Yhdysvallat ja Iran ovat allekirjoittaneet aiesopimuksen.
Trump kertoo myös määränneensä Iranin satamien saarron purettavaksi.
Ennen sotaa Hormuzinsalmen läpi vietiin noin 20 prosenttia maailman öljystä ja nesteytetystä maakaasusta.
Öljyn hinnat kääntyivät laskuun sen jälkeen, kun Yhdysvallat ja Iran olivat vahvistaneet pääseensä sopimukseen. Brent-raakaöljyn hinta laski 3,9 prosenttia 84 dollariin tynnyriltä, ja Yhdysvaltain raakaöljyn hinta putosi 4,8 prosenttia noin 81 dollariin tynnyriltä.
Hormuzinsalmen meriliikenne ei kuitenkaan palaudu heti entiselle tasolle. Varustamot kaipaavat varmuutta merenkulun turvallisuudesta, ja salmesta on raivattava Iranin merimiinat.
Iranin hallintoa lähellä oleva uutistoimisto Fars kertoo, että Iran olisi saanut aiesopimukseen mukaan oikeuden periä merenkulkumaksua salmen läpi seilaavilta aluksilta. Yhdysvallat on aiemmin vastustanut ajatusta.
Talouspakotteiden purku
Eri tiedotusvälineiden siteeraamien iranilaislähteiden mukaan Yhdysvallat on suostunut vapauttamaan Iranin jäädytettyjä varoja 25 miljardin dollarin, eli noin 22 miljardin euron edestä.
Iran sanoo myös, että Yhdysvallat luopuisi määräaikaisesti myös öljypakotteista. Lopullisen rauhansopimuksen myötä myös kaikki muut kansainväliset pakotteet purettaisiin.
Iranilaislähteet ovat sanoneet, että Yhdysvallat laatisi 60 päivän neuvottelujaksolla suunnitelman Iranin tuhotun infrastruktuurin jälleenrakentamiseksi.
Trump on sanonut, ettei Iranille lähetettäisi suoria käteissiirtoja, mutta pakotteet voitaisiin mahdollisesti purkaa.
Iranin ydinohjelma
Yksi sodan keskeisiä tavoitteita on Trumpin mukaan ollut Iranin ydinohjelman tuhoaminen.
Iran on rikastanut uraania niin pitkälle, että sen on arvioitu pian kykenevän hankkimaan itselleen ydinaseen. Iranin virallinen linja on vuosikymmeniä ollut, että sen ydinohjelma on rauhanomainen.
Trump on muun muassa vaatinut Irania luovuttamaan ydinmateriaalinsa Yhdysvaltoihin.
Sekä Iran että Yhdysvallat ovat sanoneet, että Iran suostuu sitoutumaan olemaan valmistamatta tai hankkimatta ydinasetta.
Reutersin iranilaislähde kertoo, että Iran neuvottelee seuraavaksi ydinohjelman jäädyttämisestä ja uraanin rikastamisen keskeyttämisestä.
Lähteen mukaan Yhdysvallat on suostunut siihen, että Iran hävittäisi rikastamansa uraanin itse omalla maaperällään tulevaisuuden rauhansopimuksen mukaisesti.
Trump on sanonut, että oli sopimus millainen tahansa, Iranin ydinohjelmaan kohdistettaisiin tiukkaa valvontaa.
Rauha Libanoniin
Israel on käynyt erillistä sotaa Iranin tärkeintä liittolaista, Libanonissa toimivaa ääri-islamilaista Hizbollahia vastaan. Iran on vaatinut, että mahdollinen rauhansopimus kattaa myös Libanonin.
Neuvotteluja välittäneen Pakistanin pääministeri Shehbaz Sharif sanoo, että välitön ja pysyvä sotatoimien loppuminen koskee myös Libanonia.
Israelin raskaat sotatoimet Libanonissa alkukesästä uhkasivat suistaa Yhdysvaltojen ja Iranin neuvottelut raiteiltaan. Ne myös saivat Trumpin ärähtämään Israelin pääministerille Benjamin Netanjahulle julkisesti.
Israelin puolustusministeri Israel Katz sanoi maanantaina, etteivät Israelin joukot poistu miehittämiltään alueilta Etelä-Libanonista. Israelin asevoimien (IDF) lähde kuitenkin sanoi The Jerusalem Postille, että IDF pitäytyy iskemästä, jos Hizbollah tekee niin.
Israel on sotinut Hizbollahia vastaan 1980-luvulta lähtien. On epäselvää, miten kattavaa aselepoa Libanoniin Iran lopulliseen rauhansopimukseen vaatisi.
Lähde: Reuters