Mökki tai koti voittaa tänä vuonna festivaalit selvin lukemin.
Suomessa järjestetään yhdettoista juhannusfestivaalit. Se on historiallisen vähän.
Juhannusfestivaaliksi lasketaan tapahtuma, jonka ajankohdassa on mukana juhannusaatto.
Vähemmän juhannusfestareita on ollut vain korona-vuosina, jolloin tapahtumien määrä romahti kokoontumisrajoitusten takia.
Vuonna 2019 järjestettiin 13 juhannusfestivaalia ja koronarajoituksien jälkeen 2022 peräti 18. Tänä vuonna festivaalikartalta jää pois muun muassa RMJ (Raumanmeren Juhannus).
Vuonna 2019 kävijöitä juhannusfestivaaleilla oli lähes 130 000.
Viime vuonna kävijämäärät putosivat reilusti alle sadantuhannen. Tänä vuonna päädyttäneen pandemiavuodet poisluettuna historiallisen alhaisiin kävijälukemiin.
– Kun nyt festareita on aiempaa vähemmän ja muutamat isot ovat tauolla, niin sanoisin, että tänä juhannuksena jäädään reilusti alle 80 000 kävijän, povaa festivaalitutkija Maarit Kinnunen.
Hän näkee ilmiön taustalla selvän syyn: huonon taloustilanteen.
– Se on näkynyt jo viime vuonna, että ihmisillä on aiempaa vähemmän rahaa käytettävissä, Kinnunen toteaa.
Kun liput eivät mene kaupaksi, ei järjestäjän kassakone kilise. Festivaalien järjestäjät kamppailevat heikon kannattavuuden kanssa.
Kinnunen kuitenkin uskoo, että paremmat ajat ovat vielä edessä.
– Ihan varmasti näemme uuden nousun sitten kun talous lähtee nousuun.
Nummirock on sinnikäs keski-ikäinen
Kauhajoella Etelä-Pohjanmaalla menossa oleva Nummirock tavoittelee noin 20 000:ta kävijää.
Viime vuonna tapahtuma houkutteli paikalle reilut 17 000 metallimusiikin ystävää.
Taloudellinen niukkuus näkyy 40 vuotta täyttävällä festarilla ennätyksellisenä hakemusvyörynä talkoolaiseksi.
– Noin sadalle jouduttiin sanomaan, ettei löydy työvuoroa. Talkoolaiset haluavat jeesiä meitä ja siinä samalla saada ilmaisen lipun, Nummirockin promoottori Tero Viertola pohtii.
Festivaalin pitkän iän salaisuus lienee erikoistuminen metallimusiikkiin vuodesta 2002.
Järjestävät uskovat, että nimenomaan samanhenkisten ihmisten kokoontuminen merkitsee kävijöille paljon.
– Henki täällä alueella on aivan omanlaisensa. Kun on tontti täyttä rokkaria, niin kyllä se vaikuttaa tapahtuman tunnelmaan, tiivistää Viertola.
Tapahtuman kävijät ylistävät myös metsäistä leirintäaluetta, joka saa vuosi toisensa jälkeen ensimmäiset majoittujansa jo viikkoja ennen tapahtumaa.
Juhannusfestareilla palaa rahaa
Juhannusfestareilla on käytetty rahaa reippaammin kuin muissa kesän tapahtumissa.
Elävän musiikin edunvalvontajärjestö LiveFIN:in festivaalibarometrin mukaan vuoden 2024 juhannusfestareiden mediaanikulutus neljällä suurimmalla juhannusfestarilla oli 545 euroa per kävijä.
Suurimpia tapahtumia olivat Himos Juhannus, Nummirock, RMJ ja Tahko Juhannus.
Kulutusta selittää muun muassa festivaalien kesto.
– Varsinkin suurimmilla festareilla ollaan kolmesta neljään päivään, siinä tulee aika monta yöpymistä. Majoitus ja matkustaminen nostavat hintaa, festivaalitutkija Maarit Kinnunen sanoo.
Toinen rahanmenoa selittävä tekijä on alkoholi.
– Juhannukseen Suomessa kuuluu näköjään se alkoholinkäyttö aika keskeisenä osana. Ravintolapalveluihin eli ruokaan ja juomaan käytetään festarialueella keskimäärin sata euroa.