Vantaalaisen paritalon pihassa seisoo trailerilla pienehkö lasikuituinen matkavene. Veneen tuore omistaja on SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
– Sillä olisi nyt tarkoitus hiukan harjoitella ja katsoa, miten lähtee kulkemaan, Lindtman sanoo.
Lindtmania ei veneen takia pääse syyttämään samppanjasosialistiksi. 1990-luvun alun Yamarinissa on pieni makuukajuutta keulassa, mutta sininen kuomu repsottaa ja kaksitahtinen perämoottori odottaa öljynvaihtoa.
Lindtman kokeili moottoriveneilyä viime kesänä pariin otteeseen. Vene hankittiin pihaan talvella. Kesää odotellessa se on toiminut Sofie-tyttären leikkimajana.
Demareiden edellinen veneilevä puheenjohtaja oli Antti Rinne, joka kipparoi vanhaa itäsaksalaista moottoripurjevenettä. Rinnettä ja Lindtmania yhdistää myös menneisyys ammattiyhdistysliikkeessä.
Ja se, että molemmat luotsasivat puoluettaan kohti ensimmäisiä eduskuntavaalejaan kannatuskyselyiden kärkiasemissa epäsuosittua oikeistohallitusta vastaan.
Antti Rinne nousi lopulta pääministeriksi. Toisen Antin kohtalo ratkeaa keväällä.
Tässä jutussa avaamme sitä, millainen mies Antti Lindtman on, mistä hän tulee ja mihin hän pyrkii. Ääneen pääsevät Lindtmanin lisäksi häntä tuntevat poliitikot ja isä sekä vaimo. Tarina on syytä aloittaa Vantaalta.
Lindtmanin isä haaveilee jo Kesärannasta
Jouko Lindtman, 70, liittyi Korson työväenyhdistykseen eli SDP:n paikallisjärjestöön vuonna 1991. Hänen poikansa Antti oli tuolloin 9-vuotias ja kävi yksinhuoltajaisänsä kanssa yhdistyksen tilaisuuksissa.
– Mä osallistuin silloin aktiivisesti ja hän oli aina mukana, Jouko Lindtman kertoo.
Poika liittyi demareihin 15-vuotiaana. Isä-Lindtman toppuutteli.
– Taisin sanoa, että ehdit kyllä myöhemminkin. Yritä koulupuolta ja opiskelua hoitaa myös. Hänellä oli paljon harrastuksia, pelasi jalkapalloa, Jouko Lindtman muistelee.
Isä sanoo, ettei ole liiemmin poikaansa neuvonut politiikassa. Hänellä on kuitenkin kaksi neuvoa ja yksi haave, joista hän kertoo alla olevalla videolla.
Isä-Lindtman oli aktiivinen kuntapolitiikassa ja mukana esimerkiksi kansanedustaja Kimmo Kiljusen kampanjaryhmässä. Antti tienasi taskurahaa jakamalla Kiljusen vaalimainoksia. Lopulta isä päätyi töihin Vantaan demarien järjestösihteeriksi.
Järjestösihteerin työ rajoitti Joukon mukaan hänen mahdollisuuksiaan tukea pojan poliittista uraa, sillä hänen piti työssään edistää demarien kaikkien vantaalaisten ehdokkaiden asiaa tasapuolisesti.
– Mun tehtävä on isänä tukea. En ole yhtään puhetta kirjoittanut enkä mitään ratkaisevia vinkkejä antanut, Jouko Lindtman sanoo.
Tapaamme hänet Tampere-talon lämpiössä. Meneillään on SDP:n puoluekokous, johon hän on tullut edustamaan Korson demareita. Puolueen puheenjohtaja Antti Lindtman on juuri pitänyt kokouksen avauspuheen.
– Se oli aika tymäkkä, isä arvioi.
Kokouksen tunnelma on itsevarma. SDP johtaa kannatuskyselyitä usean prosenttiyksikön erolla kokoomukseen. Lindtmanille sovitellaan käytävillä pääministerin tehtävää.
Nykyisin Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen valtuuston varapuheenjohtajana toimiva isä sanoo olevansa ”helvetin ylpeä” siitä, että poika on iskuetäisyydellä maan hallituksen johtopaikasta. Hän miettii pääministerin virka-asunnon nimeä.
Kesäranta?
– Niin, Kesäranta! Sinne kun pääsisi saunomaan ja juomaan pari olutta, Jouko Lindtman sanoo.
Hän vielä täsmentää, että poika saa maksaa oluet omasta pussistaan jos tällainen tilaisuus toteutuu.
Mummojen suosikki
Antti Lindtman oli jo varhain SDP:n ääniharava kotikulmillaan Vantaalla, varsinkin vanhemman väen keskuudessa.
– Ei se päässyt kuin viisi metriä autosta, kun mummot oli siinä ympärillä, Jouko Lindtman muistelee poikansa kampanjointia Havukoskella 15 vuotta sitten.
Monet muutkin tähän juttuun haastatellut luonnehtivat Antti Lindtmania ”mummojen suosikiksi”.
– No ehkä minä tunnistan, Antti Lindtman kommentoi arviota kotonaan.
Se, saako Lindtman mahdollisuuden muuttaa ensi kesänä Tikkurilasta Kesärantaan, on kiinni pitkälti eläkeläisistä. SDP:n kannattajista yli 40 prosenttia on eläkeläisiä, paljastuu Ylen Taloustutkimuksella teettämästä kesäkuun kannatuskyselystä.
Eläkeläisiä ei pidä suututtaa jos mielii voittaa vaalit. Puoluekokouksessa Lindtman teki selväksi, että hänen johdollaan demarit eivät leikkaa eläkeläisiltä. SDP lupaa, että eläkeläisille nyt maksettavaan noin 40 miljardin euron vuosittaiseen eläkepottiin ja eläkkeiden verotukseen ei kosketa.
Eläkkeitä vuosittain nostavaan indeksiinkään puolue ei puuttuisi. Lindtman ei halua koskea eläkeläisten etuihin, vaikka tulevalla hallituksella on edessä valtava leikkausurakka.
– Pahoin pelkään, että siinä kärsijöinä eivät olisi ainoastaan nykyiset työeläkkeensaajat, vaan se iskisi myös Suomen talouteen sitä kautta, että se heikentäisi ihmisten luottamusta, Lindtman sanoo.
Poliitikkojen ei pitäisi Lindtmanin mukaan ylipäätään puuttua eläkejärjestelmään, jota koskevat päätökset on perinteisesti tehty työmarkkinajärjestöjen ja valtion kesken.
– Sitä ei pidä tehdä niin, että poliitikot lähtevät osoittelemaan yksityiskohtia ja kertomaan, miten pitää toimia, vaan se pitää tehdä kuten aiemminkin, hyvässä yhteistyössä kolmikannassa.
Lindtman kiistää, että hänen puolueensa olisi jonkinlainen eläkeläisten etujärjestö.
– Olen tietysti iloinen siitä, että meillä on korkea kannatus eläkeläisväestön keskuudessa, Lindtman pyörittelee.
Eläkkeiden ohella SDP on rajannut sopeutustoimien ulkopuolelle myös alle 90 000 euroa vuodessa ansaitsevien tuloverojen noston. Lindtman vakuuttaa, että verotoimia löytyy, vaikka valtaosa palkansaajista ja eläkeläiset rajataan pois.
Hän mainitsee esimerkkinä yritysten maksaman yhteisöveron kahden prosenttiyksikön alennuksen perumisen. Alennus on astumassa voimaan ensi vuoden alusta.
Laita sun silmät kii
Tää tie vie meidät taivaisiin
Samu Haberin Täältä tullaan -kappale lähtee soimaan Tampere-talon ison salin kaiuttimista toukokuisena lauantaina, kun puoluekokousväelle ilmoitetaan, että Antti Lindtman on valittu jatkokaudelle puheenjohtajaksi ilman vastaehdokkaita.
Aplodit jatkuvat kaksi ja puoli minuuttia. Lindtman halailee demareiden johtohahmoja ja tuulettaa lavalla iso kukkakimppu kädessään. Parven eturivissä Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi osoittaa seisaaltaan suosiota Lindtmanille.
Hän on kokoomuksen pitkän linjan taustavaikuttaja, joka on toiminut mm. Jyrki Kataisen (kok.) läheisenä avustajana tämän pääministeri- ja komissaarikausilla.
Elinkeinoelämää saattaa Lindtmanissa miellyttää se, että Tampereen puoluekokous ei vienyt SDP:tä ainakaan vasemmalle. Puolueen talouspoliittista vasenta laitaa edustava varapuheenjohtaja Matias Mäkynen luopui paikastaan puheenjohtajistossa.
Lisäksi puoluekokous torjui nykymuotoista velkajarrua kyseenalaistaneen aloitteen, vaikka se saikin noin 40 prosentin kannatuksen.
Lindtmania voikin pitää oikeistodemarina. Hän on vienyt SDP:n mukaan velkajarrusopuun ja antanut tukensa puolustusmenojen jyrkälle nousulle. SDP on tukenut myös hallituksen rajaturvallisuuslakia, joka mahdollistaa maahantulijoiden käännyttämisen ilman mahdollisuutta hakea turvapaikkaa.
Kilpailevan puolueen poliitikko lohkaisee taustahaastattelussa, että Lindtmanin johtamassa SDP:ssä puoluetoimiston siivoojistakin varmistetaan, että he ovat oikeistodemareita.
– Tuolla arviolla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa, Lindtman vastaa.
Yle on haastatellut tätä juttua varten Lindtmanin kollegoita vuosien varrelta. He eivät puhu omalla nimellään, koska siitä voisi olla haittaa heidän poliittiselle uralleen.
”Keskittyy tyttöjen naurattamiseen”
Demareiden puoluekokouksessa on myös puolueen entinen puheenjohtaja Eero Heinäluoma, joka tutustui Antin isään Jouko Lindtmaniin SDP:n nuorisoliikkeessä jo ennen Antin syntymää 1970-luvulla.
Heinäluoman vaimo opetti aikoinaan Antti Lindtmania koulussa ala-asteella Vantaalla.
– Sadun mielipide oli, että se on ihan mahdoton poika, että se keskittyy tyttöjen naurattamiseen, europarlamentaarikko Heinäluoma muistelee.
Hän kertoo Tampere-talon kahvilassa olevansa Lindtmanille ”yksi keskustelukumppani muiden joukossa”, eikä ole pyrkinyt tätä entisen puheenjohtajan roolista käsin neuvomaan.
Mutta onko Lindtman oikeistodemari?
– Jos kuuntelit tuon puheen, niin eihän siinä ollut mitään sellaista, Heinäluoma sanoo.
Kokouksen avauspuheessaan Lindtman tosiaan linjasi, että SDP haluaa perua yhteisöveron alennuksen ja joukon nykyisen hallituksen tekemiä työmarkkinauudistuksia. Nämä tuskin ovat linjauksia, joille elinkeinoelämä osoittaisi suosiotaan.
Heinäluoman mielestä Lindtman on tehnyt oikean valinnan painottaessaan julkisen talouden tasapainoa ja turvallisuutta.
– Hänhän kuuluu niihin SDP:n puoluejohtajiin, joilla jo lähtiessään oli hyvät suhteet elinkeinoelämään, Heinäluoma sanoo.
Oikeistodemarin lisäksi Lindtmanille voi sovitella myös ay-demarin titteliä. Ennen pääsyään eduskuntaan hän toimi vuosia eri tehtävissä palkansaajien keskusjärjestössä SAK:ssa.
Lindtman on moittinut nykyistä hallitusta siitä, että se toteuttaa vain Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toiveita.
– Tällä hallituskaudella hallitus on toteuttanut EK n kymmenestä tavoitteesta yksitoista, hän kritisoi.
Lindtmanin omat työelämää koskevat avaukset sen sijaan muistuttavat hyvin läheisesti SAK:n toivelistaa seuraavalle hallitukselle. Jos SDP pääsee valtaan niin mennäänkö seuraavat neljä vuotta EK:n sijaan SAK:n nuoteilla?
– Työelämässä tarvitaan tuntuva korjausliike työntekijöiden oikeuksien, turvan ja työelämän epävarmuuden vähentämiseksi, Lindtman muotoilee.
Hän myöntää, että SAK:lla ja SDP:llä on yhteisiä tavoitteita. Puolue ja järjestö katsovat kuitenkin tavoitteitaan omista lähtökohdistaan.
– Ammattiyhdistysliike tekee töitä omalla radallaan, Lindtman sanoo.
SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan kanssa hän kertoo keskustelleensa viimeksi pari viikkoa ennen haastattelua.
Vantaan talous kuntoon
Istumme Keravanjoen rannassa Tikkurilassa. Lindtman on valinnut paikan haastattelulle, koska hän laskee yhdeksi Vantaan kuntapolitiikan saavutuksekseen sen, että vierestä on purettu pato. Nyt vaelluskalat pääsevät nousemaan merestä Vantaanjoen kautta Keravanjokeen.
– Jos kysyt Antilta, niin hänen suurin saavutuksensa Vantaalla oli talouden tasapainottaminen, tokaisee kilpailevan puolueen poliitikko taustahaastattelussa.
Arvio osoittautuu oikeaksi.
– Vantaalla kasvoi moni asia. Kasvoi verot, velka ja työttömyys. Sitten ryhdyttiin laittamaan taloutta kuntoon, Lindtman muistelee vuotta 2009, kun hänet valittiin toisen kauden valtuutettuna Vantaan kaupunginvaltuuston puheenjohtajaksi.
Lindtman varmisti demareiden valtuustoryhmän tuen säästöohjelmalle ja vei sen läpi valtuuston puheenjohtajana. Sopeutuksia tehtiin vuosien mittaan 300 miljoonan euron edestä.
Lopulta budjettialijäämä vaihtui ylijäämäksi, ja Vantaa pystyi parhaina vuosina lyhentämään velkojaan sadoilla miljoonilla. Tilannetta helpottivat myös Marinin hallituksen anteliaat koronatuet kunnille. Sittemmin Vantaan talous on tosin mennyt uudelleen kuralle.
Lindtmanin aikana Vantaan sopeutusohjelman keinovalikoimaan kuuluivat esimerkiksi kaupungin oman työterveyden myyminen ja ICT-palveluiden ulkoistaminen. Etenkin työterveyden yksityistäminen oli hankala pala monelle demarille.
Voisiko Vantaan oppeja soveltaa koko maan tasolle?
– Julkinen sektori tarvitsee kumppaniksi yrityksiä. Ei sen itseisarvon vuoksi, vaan silloin, kun se on järkevää, Lindtman sanoo.
Hänen mielestään yritysten roolia ei pidä katsoa ”ideologiset silmälasit kasvoilla”, vaan miettiä, mikä on kansalaisten etu. Esimerkiksi hyvinvointialueilla on järkevää hyödyntää yksityisten yritysten palveluita kun se on veronmaksajien edun mukaista.
Palveluiden sijaan julkisen sektorin kannattaisi Lindtmanin mukaan pyrkiä ostamaan tuloksia. Työnhaun järjestämisen sijaan yritykselle maksettaisiin asiakkaan työllistymisestä.
Vantaalla SDP toteutti Lindtmanin aikaan säästöohjelmaa yhdessä kokoomuksen kanssa, joka on kaupungin toiseksi suurin puolue. SDP johti valtuustoa ja kokoomus kaupunginhallitusta.
Ennakoiko Lindtmanin kokemus Vantaalta yhteistyötä SDP:n ja kokoomuksen välillä myös valtakunnanpolitiikassa?
– Käydään vaalit ensin ja katsotaan, mitä kantoja puolueet ottavat ja mikä on lopputulos, Lindtman sanoo.
Vaimo paljastaa yllättävän puolen
Palataan vielä Antti Lindtmanin kotiin. Kuten hänen lapsuudenkotinsa, myös oman perheen paritalo Vantaalla on poliittinen koti. Lindtmanin puoliso Kaija Stormbom työskentelee politiikan parissa maataloustuottajien keskusjärjestön MTK:n viestinnässä.
Stormbom on on toisinaan neuvonut Lindtmania siinä, miten viesti kannattaa kiteyttää.
– Saatan sanoa, että tämän asian voisit sanoa suoremmin kansankielellä niin, että joku sen ymmärtää, Stormbom sanoo.
Lindtman tapasi tulevan vaimonsa silloisen SAK-esihenkilönsä syntymäpäivillä. Häissä oli mukana demarien eliittiä Heinäluomasta presidentti Tarja Haloseen.
Pariskunnan yhteinen tytär Sofie on nyt 8-vuotias. Julkisuudessa on kiinnitetty huomiota 42-vuotiaan Lindtmanin ja 63-vuotiaan Stormbomin ikäeroon.
Lindtmanin poliittisen uran alkupuolella pariskunta puhui enemmän politiikkaa. Nyt kun politiikka täyttää Lindtmanin päivät aamusta iltaan, kotona hän ei enää jaksa puhua siitä, paitsi kuulemma joskus saunassa.
– Hän saattaa sanoa, että jutellaanko jostain muusta. Politiikassa hän ei kyllä näitä minun neuvoja tarvitse enää, Stormbom sanoo.
Stormbomia ja Lindtmania yhdistää se, että molempien isät ovat olleet poliittisesti aktiivisia. Stormbomin isä toimi kuntapolitiikassa Pohjois-Karjalan Rääkkylässä keskustan riveissä.
– Kalastamaankin saatettiin mennä ja puhuttiin paljon politiikasta.
Antti Lindtman vaikuttaa julkisuudessa hyvin rauhalliselta ja tarkkaan sanansa harkitsevalta mieheltä, niin myös tätä juttua varten tehdyissä haastatteluissa.
Ehkä harkinta ja varovaisuus liittyvät siihen, että hänellä on suurimman oppositiopuolueen puheenjohtajana mahdollisuus nousta pääministeriksi ensi keväänä, ja tässä kohtaa suuria kohuja on syytä välttää.
Mutta vaimo tietää Antti Lindtmanista myös toisen puolen. Hän kuulemma innostuu herkästi.
– Kun mä olen aika impulsiivinen. Että nyt tehdään tätä, tai nyt lähdetään jonnekin, niin hän on aina messissä, Kaija Stormbom kertoo.
Korjaus 29.6.2026 klo 10.37: Jutussa luki aiemmin, että Antti Rinnettä ja Antti Lindtmania yhdistäisi menneisyys SAK:n palveluksessa. Rinne ei ole kuitenkaan työskennellyt SAK:ssa, vaan SAK:laisessa Auto- ja kuljetusalan liitossa AKT:ssa, sekä myöhemmin mm. STTK:laisen Ammattiliitto PRO:n puheenjohtajana. Rinnettä ja Lindtmania yhdistää menneisyys ammattiyhdistysliikkeen palveluksessa.