Suomi ja Norja ovat jälleen tarkastaneet maiden välisen valtakunnanrajan. Koska iso osa rajaa kulkee keskellä jokea, tulee siihen välillä muutoksia. Tällä kertaa maiden välinen raja siirtyi Suomen puolelle 16 hehtaarin, eli reilu 20 jalkapallokentän alalta.
Syynä on se, että valtakunnanraja kulkee rajajoissa aina niiden syvimmässä kohdassa, ja jokien virtaus liikuttaa uomaa, jossa raja kulkee. Maanmittauslaitoksen kartastopäällikkö Jyrki Lämsä kertoo, että syvin uoma selvitetään kaikuluotaamalla.
– Muutoksia oli ihan metreissä, ja joissakin paikoissa jopa satakin metriä. Muutokset ovat pinta-aloissa pieniä. Valtioiden pinta-alat muuttuivat joitakin hehtaareja, Lämsä sanoo.
Lämsä korostaa, ettei valtioiden raja systemaattisesti siirry toisen valtion alueelle, vaan se tällaisissa tapauksissa ”elää” rajankäyntien yhteydessä.
– 16 hehtaarin muutos on samankokoinen kuin edellisellä kerralla, kylläkin vastakkainen, Lämsä sanoo.
Rajankäynti tehdään 25 vuoden välein.
Mikä sitten oli se Tenon vesistön alue, jossa raja siirtyi jopa sata metriä?
– Karigasniemen ja Utsjoen kirkonkylän välissä on hiekkasärkkäalue, jossa joki on koko ajan muutoksessa, Lämsä kertoo.
Vaikka raja siirtyi, ei joessa olevien saarien ja luotojen omistus muuttunut.
Tenon vesistössä kulkee valtakunnan raja noin 300 kilmetrin matkalta seuraavissa joissa: Rajajoki, Kietsimäjoki, Inarijoki ja Tenojoki. Suomen ja Norjan välisen valtakunnanrajan mitta on 737 kilometriä.