Hyvinvointialueet ovat karsineet palveluverkkojaan Suomessa rankalla kädellä. Sen seurauksena Suomessa on arviolta liki 300 tyhjää sote-kiinteistöä, ja osittain tyhjentyneitä sote-kiinteistöjä on melkein 500.
Yhteensä ne muodostavat yli neljäsosan siitä, minkä verran sote-kiinteistöjä oli hyvinvointialueiden aloittaessa vuonna 2023.
Tieto ilmenee kuntien vastauksista Kuntaliiton kyselyyn, jossa liitto kartoitti hyvinvointialueiden kuntien kanssa solmimia vuokrasopimuksia. Kyselyyn vastasi yli puolet Suomen 308 kunnasta.
Kyselyn tulosten mukaan hyvinvointialueiden aloittaessa ne olivat ottaneet kunnilta vuokralle 1 446 sote-kiinteistöä. 144 on nyt jäänyt kokonaan tyhjilleen, ja 243:sta hyvinvointialueet vuokraavat tilaa aiempaa vähemmän.
Kuntaliiton kehittämispäällikkö Mikko Simpanen arvioi, että tulokset ovat yleistettävissä kaikkiin kuntiin.
– Heitän valistuneen arvauksen, että tämä oli vasta ensimmäinen kierros. Hyvinvointialueiden säästöpaineiden vuoksi seuraavat kierrokset ovat tulossa, ja se tulee olemaan aivan yhtä kalseaa kuin tällä kierroksella, Simpanen sanoo.
Autio palvelutalo
Pylkönmäellä Keski-Suomessa seisoo palvelutalo Iltarusko. Se on yksi tyhjäksi jääneistä kiinteistöistä.
19-paikkainen palvelutalo on pinnoiltaan nuhjaantunut, mutta ilma tuoksuu terveelle. Maalämpöjärjestelmä on asennettu kymmenkunta vuotta sitten.
Kiinteistönvälittäjän arvion mukaan kokonaisuuden arvo olisi noin 190 000 euroa, mutta sillä ei oikeastaan ole merkitystä, sillä kukaan ei tunnu haluavan Iltaruskoa.
Saarijärvi yritti keväällä myydä kiinteistöä huutokaupalla. Viisi kiinnostunutta ilmoittautui, mutta kukaan ei toimittanut kaupungin edellyttämää suunnitelmaa kiinteistön tulevasta käytöstä. Huutokauppa raukesi.
Nyt kaupunki on päättänyt yrittää myydä kiinteistön tarjousten perusteella ilman pohjahintaa. Odotukset eivät ole korkealla.
– Aika heikkona näen markkinatilanteen, sanoo Saarijärven tekninen johtaja Vesa Ronkainen.
Saarijärven kaupungille tyhjä Iltarusko maksaa ylläpitokustannuksina 35 000 euroa vuodessa.
Kunnat vuokranantajina
Kun hyvinvointialueet perustettiin, vastuu palveluista siirtyi niille, mutta sosiaali- ja terveydenhuollon käytössä olleet rakennukset jäivät kuntien omaisuudeksi. Vuokrasopimuksia neuvoteltiin uusiksi viime vuonna ja tämän vuoden alkupuolella.
Kuntien neuvotteluasema ei ollut kummoinen.
– Hyvinvointialueen ehdoilla mentiin, sanoo Pihtiputaan kunnanjohtaja Ari Kinnunen.
Kuntien avovastauksista Kuntaliiton kyselyn välittyy turhautuminen ja voimattomuus. Neuvotteluja kuvataan jopa niin, että hyvinvointialue on kiristämällä polkenut vuokria.
Konkreettisesti kuntien neuvotteluasema näkyy siinä, että lähes kolmasosalla vuokrat eivät riitä kattamaan kiinteistöjen kuluja, ja vain yhdellä kymmenestä vuokrista on mahdollista säästää tuleviin remontteihin.
Pihtiputaalla tyhjäksi jäi 3 000 neliömetrin terveysasema. Uutta vuokralaista ei ole tiedossa.
– Myös yksityisen sote-toiminnan löytäminen on vaikeaa, jos hyvinvointialue ei ole mukana, Kinnunen sanoo.
Soten mukana lähtee muutakin
Kuntaliiton kyselyn avovastaukset kertovat siitä, mikä kuntia huolettaa: kun ei ole sote-palvelua, ei ole myöskään niiden tukipalveluita. Kunnasta häviää esimerkiksi vartioinnin, puhtaanapidon ja laitoshuollon työpaikkoja.
Se taas kiihdyttää muuttotappioita ja syö verotuloja, mikä saattaa olla tyhjiä rakennuksia merkittävämpää.
– Tämä on musta joutsen kunnille. Pienellä kunnalla saattaa olla talous tasapainossa, mutta nyt vene hörppää vettä, eikä vaihtoehtoja tästä eteenpäin juuri ole, Kuntaliiton Simpanen sanoo.
Hän arvelee, että sote-kiinteistöjen tyhjeneminen saattaa olla kuntaliitosten ajuri.
– Turha sitä on kierrellä. Ikävältähän se kuulostaa, että kuntaliitos tulee, koska meillä on tyhjä rakennus, mutta se kertoo tämän tilanteen absurdiudesta.