Joensuulaisen Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat saaneet luonnonmarjojen poimintatyöhön liittyvän tietopaketin, joka on herättänyt työsuhteeseen liittyviä eettisiä kysymyksiä. Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskisen mukaan tietopaketissa on useita kohtia, jotka ovat oikeudellisesti ongelmallisia.
Toukokuun lopussa Karelian projektipäällikkö Sanna Jeskanen lähetti englanninkielisen ryhmäsähköpostin, jossa kerrottiin kesätyömahdollisuudesta marjojen poimijana Pohjois-Pohjanmaan Pudasjärvellä. Yle on nähnyt Jeskasen opiskelijoille lähettämät viestit.
Jeskanen lähetti työstä kiinnostuneille suomeksi kirjoitetun ”Poimijan tietopaketin”, joka ulkomaisten opiskelijoiden oli tarkoitus kääntää itse. Hän pyysi opiskelijoita lähettämään hänelle motivaatiokirjeen sen jälkeen, kun he ovat tutustuneet ohjeisiin. Kiinnostuneita opiskelijoita oli yli 120.
Emeritusprofessori Koskisen mukaan tietopaketissa on kohtia, jotka ovat ristiriidassa lain kanssa. Isoimmat ongelmat koskevat sitä, että siinä ei mainita vähimmäis- eli takuupalkkaa, ilmoitetaan työsuhteen automaattisesta päättämisestä, jos poimintavauhti jää toistuvasti normaalivauhdista ja kerrotaan, ettei sadepäivinä saa palkkaa.
Tietopaketista on tehty nimetön ilmoitus poliisille. Poliisi ei epäile asiassa rikosta. Poliisi piti parhaana toimintamallina antaa yhdessä valvontaviranomaisen kanssa ennaltaehkäisevää ohjausta työsuhteiden toteuttamisesta asianmukaisesti.
Yle tavoitti ammattikorkeakoulun rehtori Petri Raivon, joka ei halunnut kommentoida asiaa.
Yrittäjä: Kyse ennakkomateriaalista
Yrittäjä ja tietopaketin laatija on Mikko Heickell. Hän kertoo hakevansa marjanpoimijoita viime vuonna perustetun Pohjamonni-yhtiön palvelukseen. Hänen mukaansa tietopaketti tarkoitettiin ennakkomateriaaliksi, jonka on määrä kuvata marjanpoiminnasta kiinnostuneille työn käytännön luonnetta.
Heickell on toiminut esimerkiksi Pohjois-Karjalan koulutuspalvelujen toimitusjohtajana ja Kiteen elinkeinopäällikkönä. Nykyisin hän työskentelee RTK-Henkilöstöpalveluissa kansainvälisen rekrytoinnin liiketoimintajohtajana. Lisäksi hän on yrittäjänä mukana kahdessa liiketoiminnan konsultointia harjoittavassa yrityksessä, joista toinen on poimijoita etsivä Pohjamonni.
Hän myöntää, että hänen olisi pitänyt kertoa tarkemmin tietopaketin tarkoituksesta, jotta vääriltä tulkinnoilta olisi vältytty.
RTK-Henkilöstöpalvelut on mukana Karelia-AMK:n kummiyritystoiminnassa, jonka tarkoituksena on muun muassa lisätä kansainvälisten opiskelijoiden työelämäverkostoja. Jeskasen mukaan juuri tätä kautta Heickell on Jeskaselle ja ammattikorkeakoululle tuttu.
– Mikko oli minuun yhteydessä, koska tietää miten hankalaa meidän kansainvälisille opiskelijoille on löytää osa-aikatyöpaikkoja. Sovittiin, että laitan alustavan kyselyn meidän kansainvälisille opiskelijoille, että kiinnostaako marjojen poimintatyö, Jeskanen kertoo.
Uusi asia kaikille osapuolille
Yle uutisoi aiheesta, koska marja-ala hakee uusia käytäntöjä alalla aiemmin ilmenneiden erilaisten epäkohtien takia. Rekrytointikäytännöt ovat ajankohtaisia, koska kausityölaki muuttui viime vuonna.
Lakimuutoksen pyrkimyksenä on estää väärinkäytöksiä, joista vakavimmista on jo annettu Suomessa vankilatuomiot.
Lupa- ja valvontavirasto kertoi helmikuussa, että työsuojeluviranomaisen tarkastuksissa poimijoiden työehdoissa oli suuria puutteita.
LVV:n työsuojeluosaston tarkastaja Marleena Hiltunen kertoo audiolla marjanpoimijoiden työehtojen toteutumisesta viranomaisen näkökulmasta:
Heickellin mukaan hänen tarkoituksenaan on palkata Suomessa jo olevia henkilöitä, joiden työnteko-oikeus tarkistetaan ennen mahdollista työsopimusta. Hakea voivat myös suomalaiset työnhakijat.
Yle pyysi emeritusprofessori Seppo Koskista arvioimaan Poimijan tietopakettia työoikeudellisesta näkökulmasta. Yle kertoi hänelle paketin taustat.
Koskisen mukaan tietopaketti on hyvä esimerkki siitä, millaisia luonnonmarjojen poimijoiden työehtoja koskevat ongelmat voivat olla.
1. Vähimmäispalkka puuttuu
Koskisen mukaan tietopaketin vakavin ongelma on, että siinä puhutaan työsuhteesta, mutta ansiolaskelmissa ei mainita vähimmäispalkkaa. Hänen mukaansa työnantaja ei voi vapautua vähimmäispalkan maksamisesta sillä perusteella, että palkka on sovittu urakkapalkaksi. Alan työehtosopimuksessakin sovitaan takuupalkasta.
Mikko Heickellin mukaan vähimmäistuntipalkka maksetaan työehtosopimuksen mukaisesti. Asia on kirjattu myös alustavaan työsopimukseen, jonka Heickell lähetti Ylelle.
2. Sadepäivistä ei makseta
Tietopaketissa kerrotaan, että sadepäivinä ei mennä poimimaan eikä niistä makseta palkkaa.
Koskisen mukaan asia ei ole työoikeuden näkökulmasta näin yksiselitteinen. Jos työntekijä on käytettävissä, hän saattaa olla oikeutettu ainakin takuupalkkaan.
Heickellin mukaan työvuorojen muuttamisessa noudatetaan lakia ja maaseutuelinkeinojen työehtosopimusta. Heickellin Ylelle lähettämässä työsopimusluonnoksessa palkkaa ei makseta siltä päivältä, jos työnantaja ilmoittaa työvuoron perumisesta viimeistään kuudelta aamulla.
3. Jos vauhti ei parane, tulee potkut
Koskisen mukaan tietopaketti antaa liian suoraviivaisen kuvan siitä, että heikko poimimistulos johtaa työn loppumiseen.
Työsuhteen päättämiseen tarvitaan asiallinen syy ja työsopimuksen purkamiseen erittäin painava syy. Määräaikaista sopimusta ei voi irtisanoa, ellei siitä ole sovittu erikseen sopimusta tehdessä.
Koskisen mukaan työsuhteen päättämisessä on arvioitava muun muassa työntekijän mahdollisuudet parantaa suoritustaan, työntekijälle osoitettu poimintapaikka, työnantajan antama ohjaus, työntekijän kokemus, yleinen marjatilanne, terveydelliset tekijät ja tasapuolinen kohtelu.
Työssä on kolmen viikon koeaikapurku. Heickell sanoo, että mahdollinen työsuhteen päättäminen harkitaan aina tapauskohtaisesti ja siinä noudatetaan TESsiä ja lakia.
4. Työaikakysymykset puuttuvat lähes kokonaan
Tietopaketissa ei kerrota säännöllistä työaikaa, miten sitä seurataan, syntyykö ylityötä ja miten lepoajat järjestetään. Koskisen mukaan työaika-asioiden täydellinen sivuuttaminen on yllättävää, koska kyseessä on työsuhde.
Myös Lupa- ja valvontaviraston viimevuotisten tarkastusten perusteella marjayrityksillä oli eniten puutteita työ- ja matka-aikojen kirjaamisessa.
Mikko Heickell kertoo keskustelleensa työehtoasioista ja rekrytointiprosessista työsuojeluviranomaisen kanssa.
Hän aikoo olla marjakauden työntekijöidensä kanssa Pudasjärvellä ja kulkea heidän kanssaan marjanpoimintapaikoille. Samalla hänen on helppo kirjata poimijoiden todelliset työ- ja matka-ajat.
Heickell pahoittelee epäselvyyttä
Mikko Heickell pahoittelee, jos joku on luullut tietopakettia työpaikkailmoitukseksi, työtarjoukseksi, työsopimukseksi tai lopullisiksi työsuhteen ehdoiksi.
– Tämä ei ollut tarkoitukseni. Jälkikäteen arvioituna tietopaketti olisi pitänyt otsikoida ja rajata selkeämmin alustavaksi ennakkoinformaatioksi.
Heickellin mukaan mahdolliset työsuhteet solmitaan kirjallisilla työsopimuksilla, työssä noudatetaan maaseutuelinkeinojen työehtosopimusta eivätkä työsuhteen ehdot pohjaudu Poimijan tietopakettiin.
Heickellin yritys julkaisi avoimen työpaikkahaun 12.6. luonnonmarjojen poimijoiden rekrytoimiseksi.