Kaikki parit eivät pääse tällä hetkellä naimisiin oman kotiseurakuntansa kirkossa.
Syynä on Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa edelleen muhiva ristiriita siitä, voidaanko sateenkaaripareja vihkiä vai ei.
Osassa seurakunnista samaa sukupuolta olevat saavat kirkkohäät, vaikka kirkon ylin päätäntäelin ei ole hyväksynyt sateenkaariparien vihkimistä.
Eeppiset homohäät
Lemiläinen Joona Sahamies oli aina halunnut naimisiin kirkossa. Hän on kahden papin poika.
Kanttori Toni Sahamiehen unelma kirkkohäistä taas oli kypsynyt hiljalleen.
– Se ei ollut minulle kynnyskysymys. Joskus kirkkohäät vaikuttivat epätodennäköiseltä. Sitten ilmassa alkoi olla väreilyä, että se olisikin mahdollista. Silloin syntyi ajatus, että pitäisi saada kirkkohäät.
Pariskunta halusi järjestää häät oman seurakuntansa historiallisessa kirkossa. Samaa sukupuolta olevien vihkimisen onnistuminen kotikirkossa kuitenkin riippuu oman seurakunnan päättäjistä. Parien täytyy myös löytää pappi, joka suostuu vihkimään, koska papeilla ei ole siihen velvoitetta.
Sahamiesten täytyi ottaa yhteyttä kirkkoherraan sekä kirkkoneuvoston jäseneen, joka teki aloitteen tilojen käytöstä samaa sukupuolta olevien vihkimiseen.
Tarinalla oli onnellinen loppu.
Kesä oli ollut sateinen, mutta hääpäivänä taivas oli pilvetön.
Joonan äiti oli vihkipappina.
Perinteisessä vihkikaavassa pappi lukee raamatusta Mooseksen kirjasta kohdan ”Jumala loi ihmisen kuvakseen, Jumalan kuvaksi hän hänet loi, mieheksi ja naiseksi hän loi heidät”. Sahamiesten häissä pappi luki sen sijaan kohdan, jossa todetaan ”Ei ole hyvä ihmisen olla yksinään. Minä teen hänelle kumppanin, joka sopii hänen avukseen”.
Häissä pöydät oli koristeltu sateenkaarien värein. Oli sulhasen ryöstö, ja sukkanauhan sijaan heitettiin pinkit miesten alushousut.
– Niiden piti olla eeppiset homohäät – ja sellaiset ne olivat, Toni muistelee.
Pariskunnan mielestä on hienoa, että sateenkaariparit saavat mennä naimisiin edes joissakin kirkoissa. He pitävät kuitenkin ongelmana, etteivät kaikki voi mennä naimisiin omassa kotikirkossaan.
Vain harva seurakunta on vienyt asian tuomiokapituliin
Seurakunnissa kiistely on kulminoitunut siihen, saako vihkimiseen käyttää seurakunnan kirkkotilaa.
Seurakuntien sisällä ei ole mahdollista tehdä linjauksia siitä, saavatko papit vihkiä samaa sukupuolta olevia henkilöitä. Seurakunnan ei myöskään tarvitse tehdä erikseen päätöstä, voiko sen kirkossa vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja. Asiaa vastustavat ovat kuitenkin halunneet kieltää kirkkotilojen käytön avioliittoon vihkimiseen tai avioliiton siunaamiseen.
Jos seurakunnan kirkkoherra ja kirkkoneuvosto ovat asiasta eri mieltä, asia siirtyy hiippakunnan tuomiokapitulille päätettäväksi.
Tuomiokapitulit ovat käsitelleet tällaisia erimielisyyksiä vuoden aikana kymmenen kertaa. Vastaus seurakunnille on ollut kaikissa sama: samaa sukupuolta olevia pareja saa vihkiä kirkkotiloissa.
Käsiteltyjen tapausten määrä on vähäinen: Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa on reippaasti yli 300 seurakuntaa. Arkkipiispa Tapio Luoman mukaan kiistelty samaa sukupuolta olevien vihkimisestä on lauhtunut kirkon sisällä.
Suomen evankelis-luterilaisella kirkolla ei ole virallista tietoa siitä, miten paljon Suomessa on seurakuntia, joiden kirkoissa voidaan vihkiä sateenkaaripareja. Joissakin seurakunnissa ollaan yksimielisiä siitä, ettei niiden kirkoissa vihitä samaa sukupuolta olevia pareja.
Seurakunnan sisäiset ristiriidat eivät nouse esiin tilanteissa, joissa kirkkoherra ja kirkkoneuvosto ovat samaa mieltä asiasta.
Lähes kymmenen vuotta asian vatvomista
Jo pitkään evankelisluterilaisen kirkon sisällä on kasvanut ajatus, että kirkollinen vihkiminen kuuluu kaikille sukupuoleen katsomatta.
Alun perin kirkon sisällä moitittavasta teosta onkin tullut hiljalleen teko, josta ei rangaista.
Samaa sukupuolta olevat parit ovat saaneet mennä naimisiin Suomen lain mukaan yhdeksän vuoden ajan.
Kai Sadinmaa vihki ensimmäisenä pappina Suomessa kaksi samaa sukupuolta olevaa paria samana päivänä kuin tasa-arvoinen avioliittolaki astui voimaan vuonna 2017. Sadinmaa sai vakavan moitteen teostaan.
Pikku hiljaa yhä useampi pappi on siirtynyt puolustamaan sateenkaarivihkimistä. Vuonna 2020 piispainkokous ohjeisti, etteivät tuomiokapitulit langettaisi seurauksia sateenkaaripareja vihkiville papeille.
Vuonna 2024 hiippakuntia piispainkokous esitti kirkolliskokoukselle, että aivan kaikki parit voisivat saada kirkollisen vihkimisen.
Lopputuloksena ehdotuksen takana seisoi enemmistö, 60 prosenttia äänestäneistä. Se ei kuitenkaan riittänyt. Läpimenoon olisi tarvittu 75 prosenttia äänistä.
Kirkkojärjestykseen ei näin ollen tehty muutoksia. Kuitenkaan nykyisessäkään kirkkojärjestyksessä ei puhuta vihittävien sukupuolesta.
– Meillä on pitkä traditio. Nykyisiä pykäliä sorvatessa oli itsestään selvää, että ajatellaan kahta eri sukupuolta vihittävinä. Tämä tulkintahorisontti vaikuttaa edelleen voimakkaasti. Piispainkokouksen esitys pyrki siihen, että olisi tullut yhteneväinen ja selkeä tulkinta, Arkkipiispa Tapio Luoma selventää.
Asiaan jäi näin piispojen mentävä takaportti.
Kirkon tiloja saa käyttää sateenkaarivihkimiseen
Kirkolliskokouksen päätöksen jälkeen piispat antoivat tuomiokapituleille pastoraalisen ohjeen, jonka mukaan avioliittoon vihkimiseen tai siunaamiseen kirkkotiloissa ei tarvita erillistä päätöstä. Ohje myös painotti, ettei sateenkaaripapeille suositella seuraamuksia.
– Emme ota kantaa avioliittokäsitykseen, vaan otamme kantaa ainoastaan kirkkorakennusten ja kirkollisten tilojen käyttöön, kertoo Mikkelin hiippakunnan piispa Mari Parkkinen.
Ohje ei velvoittanut pappeja vihkimään eikä myöskään kehottanut siihen.
Kirkon sisälle jäi jännite perinteisen tulkinnan ja todellisuuden välille. Kun vihkimisiä ei kielletty eikä niistä rangaistu, moni katsoi niiden olevan sallittuja.
Pastoraalisen ohjeen myötä molemmilla puolilla on lyömäase. Vain miehen ja naisen välistä avioliittoa kannattavat pystyivät vetoamaan kirkolliskokouksen päätökseen, kun taas laveampaa avioliittokäsitystä kannattavat löysivät tukea pastoraalisesta ohjeesta.
Seurakunnissa väitellään yhä
Joissakin seurakunnissa tilanne on tulehtunut niin, että asia on viety jo kahdesti tuomiokapitulin päätettäväksi. Esimerkiksi Lahdessa Salpausselän seurakunnassa asia on päätynyt jo kahdesti tuomiokapituliin.
Salpausselän seurakunnan kirkkoherra Sari Kuirinlahti pelkää, että asiasta voidaan kiistellä nykytilanteessa loputtomasti.
Sekava tilanne kuormittaa kirkon päättäjiä. Kuirinlahti arvelee, että osa eri erimieltä olevista seurakuntalaisista on boikotoinut tilaisuuksia, joissa hän on töissä, koska hän on puolustanut sateenkaariparien vihkimistä.
Jos avioliittokäsitys laajenee, se on kova paikka monelle kristitylle.
– Ilmeisesti osa kirkkoherroista ja papeista ei siinäkään vaiheessa suostuisi vihkimään kaikkia aviopareja, joten on ihan mahdollista, että kirkko hajoaisi siinä vaiheessa. Toivon silti, että löytäisimme uusia näkökulmia tähän aiheeseen, ja pysyisimme siten yhtenä kirkkona, Kuirinlahti pohtii.
Arkkipiispa Luoma ei usko kirkon kahtiajakoon. Hän kuitenkin uskoo, että asia tulee palaamaan jossain muodossa aina uudestaan ja uudestaan kirkolliskokouksen käsiteltäväksi, kunnes se hyväksytään.
Mikkelin hiippakunnan piispa Parkkisen mielestä kirkolliskokouksen puoltava päätös selkiyttäisi tilannetta. Asiasta keskustelu ei kuitenkaan loppuisi siihen.
– Meillä on muitakin kysymyksiä, joista emme ole yksimielisiä. Luterilaisuuden tai kristinuskon ydin ei ole se, että pyrkisimme pakottamaan kaikki samanmielisiksi. Meidän täytyy oppia elämään tilanteessa, jossa emme ole kaikista asioista samaa mieltä.