Bealuštanfámut fitne vuossárgga Guhtturis oahpásmuvvamin Bohká geaidnooktavuhtii ja seammás deaivvadedje báikki olbmuiguin ja eará čanusjoavkkuiguin.
Geaidnooktavuođa Guhturis Bohká geidnui leat oččodan vuosttas geardde jagis 2008. Guhturlaččat leat nákcen vuostálastit dan oktavuođa measta 20 jagi.
Militearafámut celke moadde jagi dassái Lappi johtolatstrategiijai, ahte luoddaoktavuohta Guhturis Bohká geaidnui galggašii ovddiduvvot.
Guhturlaččat ožžo ođđa geaidnoplánain dieđu aviissas ja dat čuozai sakka báikkálaš geainnu vuostálastái. Sii ledje behtton, muitala guhtturlaš Korinna Korsström-Magga. Nuba sii bovdejedje bealuštanfámuid ovddasteaddjiid ja eará čanusjoavkkuid oahpásmuvvat plánii Guhturii.
– Dál áigot hukset geainnu, man ledje lohpidan šluhttet jagis 2009. Mii leimmet jurddašan, ahte ii dárbbaš šat ballat geaidnoplánaid dihtii. Min mielas orru, ahte dan leat guhká suoli válmmaštallan nu, ahte eat dieđáše maidige, váikko iihan dat nu vejolaččat leat, vihkkehallá Korsström-Magga.
Son jurddaša, ahte juos geaidnu bálvala dušše bealuštanfámuid, de dalle jus soahti buollá de Guhtura gilli lea guovdu soađi.
– Dát geaidnooktavuohtahan rievdada oba kultuvrra, go gili čađa sáhttá vuodjit. Guhtura meahccegili árvu ii leat šat ja dat hehtte boazodoalu sakka.
Korsström-Magga mielas luottaid sáhtášii hukset eará sajiide go Sápmái.
– Mu mielas geainnu ii galgga hukset dakkár báikái, mii ii leat leamašan olbmo anus, go luondu billašuvvá. Min gudneáššin lea seailluhit luonddu maŋit buolvvaide, dadjá Korsström-Magga.
Geaidnooktavuođa ákkastalle bealuštanfámuid dárbbuin ja olbmuid evakueremiin
Guovllu bálgosat vuostálastet geaidnooktavuođa, go sin oainnu mielde dat hehtte boazodoalu mealgadit.
– Dán geaidnooktavuođas leamašan bálgosis máŋggat ságastallamat. Das ii leat makkárge buorre dadjamuš, dušše hehttehusat. Dat hehtte, go johtolat boahtá lassánit ja dálvit bohccot bohtet luotta ala, dadjá boazoisit Jarmo Haataja Bátneduoddara bálgosis.
Haataja ii oainne almmolašluddii makkárge molssaeavttu. Son lohká, ahte guovllus lea juo gárvves tráktorluodda, mii galggašii su oainnu mielde leat bealuštanfámuide doarvái.
– Sis leat dakkár vuojánat, maiguin beassá dakkár luotta vuodjit, Haataja dadjá.
Sállevári bálgosa boazoisit Issat Heandarat Näkkäläjärvi mielas dán geaidnooktavuhtii ii leat dárbu. Näkkäläjärvi muitala, ahte geaidnu botkešii sin guohtuneatnamiid bálgosa lulleoasis.
– Sállevári bálgosis manná okta goalmmátoassi dasto nu, ahte dan ii sáhte geavahit, juos dat geaidnu dahkkojuvvo dasa. Mii gal vuostálastit dan, lohká Näkkäläjärvi.
Geaidnu livččii dehálaš rasttildangeaidnu bealuštanfámuide
Majuvra Sami Kanerva bealuštanfámuid váldoovdagotti logistihkkaossodagas muitala, ahte Bealuštanfámuide geaidnooktavuohta lea dehálaš, go dat livččii rasttildangeaidnu bealuštanfámuide. Dán geaidnooktavuođa lassin sii figget viidáset gártet maid eará molssaeavttuid.
– Das ii leat vel dahkkon mearrádus, ahte geaidnu jođášii Guhturis Bohká geidnui Riebanjoga buohta.
Kanerva rámiida dan, go deaivvadeamis sin diehtu lassánii mealgadit. Son lohpidii, ahte báikkálaččaid oainnuid váldet vuhtii, go dahket mearrádusaid.
– Mii figgat váldit vuhtii báikkálaččaid oainnuid, eallindili, kultuvrra, sápmelašvuođa ja ealáhusaid dađe mielde, go daid sáhttá ovttastit vuohkkasit riikka bealušteapmái ja hui smávva hehttehusain.
Kanerva ii háliit váldit beali gosa luodda duođas boađášii, danne go geaidnooktavuohta lea easkka válmmaštallama vuolde.
Bealuštanfámuin muitalit, ahte sii figget gártet iešguđet molssaeavttuid ja ahte makkárge mearrádus Bohká geainnus ii leat dahkkon. Sii goit háliidit oaidnit, ahte dálá almmolaš Guhtura luodda livččii oassi dan ođđa oktavuođas Bohká geidnui.
– Luottas livččii dárbu spiehkastatdilis Suoma bealušteapmái, go ordne joavkkuide fuolahusa. Goluid dáfus beaktilut livččii geavahit dakkár luottaid ja geaidnovuođuid mat leat gárvásat, dadjá majuvra Kanerva.
Majuvra Kanerva ii vel dieđe, mo čoavdit dan go báikkálaččat eai luotta hálit. Sii goittot čállet muittuhančállaga deaivvadeamis.
– Dat sáhttá leat giddejuvvon virgeoapmehašluodda dahje almmolašluodda.
Geaidnooktavuohta Guhturis Bohká geidnui Riebanjoga bokte lea Lappi lihtu johtolatstrategiijas.
– Lappi johtolatstrategiijas lea boahtán dát geaidnomerken maid Lappi-soahpamuššii. Dál go leat álggahan Lappi dorvvolašvuođa ja johtolaga muddoeanangotteláva, de dan leat dál joatkkaplánemin, muitala lávvahoavda Juha Piisilä Lappi lihtus.
Lappi dorvvolašvuođa ja johtolaga muddoeanangoddelávva lea vejolaččat oaidnimis dán čavčča dahje boahtte jagi álggus. Boahtte jagi loahpas lávva gálggašii dohkkehuvvot Lappi eanagotti váldostivrras.
Vai Guhturis Bohká geidnui doalvu geaidnooktavuhtii fidne EU-ruhtadeami gáibida dat dan, ahte luodda lea almmolašgeaidnu mii lea sihke bealuštanfámuid ja priváhta olbmuid geavahusas.
Bealuštanfámuid dárbui leat buorideamin maiddái váldogeainnu 21 Giehtaruohttasa guovllus.
