Lahtelaiset veljekset Valtteri ja Viljami Kurki löysivät Asikkalasta merkittävän myöhäisrautakautisen aarteen. Metallinilmaisimen kanssa etsintäretkellä olleet veljekset löysivät pellolta hopeakorujen kätkön.
He salasivat löydön museoviranomaisilta puolisentoista vuotta.
Mukana on poikkeuksellisen hyvin säilynyt kaulakääty, joka on valmistettu hienosta hopealangasta. Veljekset tajusivat heti, että tämä on todennäköisesti heidän paras löytönsä ikinä.
– Sitä tunnetta on tosi vaikea kuvailla. Meni päivä tolkulla aikaa niin, että jouduimme välillä ottamaan korut esille ja katsomaan, onko tämä tosiaan totta, kertoo Viljami Kurki.
Hieno tekotapa tekee löydöstä harvinaisen
Käätyä koristaa kaksi 1000-luvun alkuun ajoittuvaa penninkiä, jotka ovat peräisin Saksan alueelta. Lisäksi korussa on muun muassa dirhameja, jotka ovat itämaisia 900-luvulle ajoittuvia rahoja.
Vastaavia käätyjä Suomesta on aiemmin löydetty kolme tai neljä, kertoo arkeologi Esko Tikkala Lahden museoista.
Veljesten löytämä kääty on erityisen hyvässä kunnossa.
– Juuri tämä, miten taitavasti se on tehty, on erittäin hienoa, sanoo Tikkala.
Ennen kätkön löytymistä Kurjen veljekset olivat harrastaneet metallinetsimen kanssa vasta nelisen kuukautta.
Löytöä edeltävinä päivinä he olivat pyörineet samoilla alueilla Asikkalassa. Pellolta oli jo löytynyt esimerkiksi 1700-luvun kuparikolikoita.
Sitten metallinetsin piippasi jättipotin.
– Oltiin kyllä täysin ulkona meidän liigasta, kun tämä löytö tehtiin. Vähän kuin olisi päässyt suoraan johonkin pääsarjaan pelaamaan, naurahtaa Viljami Kurki.
Päijät-Hämeen rautakausi on mysteeri
Löytö vahvistaa sitä, että aiempi käsitys Päijät-Hämeen rautakaudesta vaatii päivittämistä. Laajaa ja systemaattista arkeologista tutkimusta ei ole vielä tehty sisämaassa.
Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana maakunnasta on tehty useita esinelöytöjä. Ne kertovat, että Päijät-Häme oli rautakaudella vaurasta seutua.
Vielä parikymmentä vuotta sitten oli yleinen käsitys, että Sysmä oli alueen keskeinen rautakauden keskus. Nyt rautakautisia löytöjä on tehty lähes koko Päijät-Hämeen alueelta.
– Rautakausi on ollut vauras muuallakin kuin Sysmässä, toteaa Tikkala.
Vesireitit ja erityisesti Päijänne olivat tärkeä tekijä. Kauppaa on käyty ahkerasti ja maanviljely lienee laajentunut 700- ja 800-luvuilta alkaen.
Löytö tuo lisää tietoa rautakautisesta yhteiskunnasta Hämeessä.
Muualla tehtyjen tutkimusten perusteella rautakauden yhteiskunta oli selvästi hierarkkinen.
– Oli maanviljelijöitä, sotilaita ja niitä, joilla oli valta käsissään, kertoo Tikkala.
Alueellinen vastuumuseo Lahdessa ei ole päässyt vielä tutkimaan hopeakorujen löytöpaikkaa, koska pelto on kesällä viljelyksessä. Löytöpaikan tutkiminen voi kertoa arkeologin mukaan tutkijoille jopa enemmän kuin korut itse.
Nuhteet viivästyneestä ilmoituksesta
Viljami Kurki kertoo, että saivat Lahden museosta nuhteet siitä, olivat pitäneet koruja hallussaan niin pitkään kertomatta löydöstä.
Veljesten elämäntilanne oli löydön hetkellä kuormittava, ja he eivät olisi jaksaneet huomiota, mitä löytö sai osakseen.
Muinaismuistolain mukaan museoviranomaisille pitäisi heti ilmoittaa kaikki esineet, joita epäillään yli sata vuotta vanhoiksi.
Paras tapa on tehdä ilmoitus Museoviraston ylläpitämään Ilppari-järjestelmään.
Korut ovat museolla Lahdessa, josta ne toimitetaan syksyllä Museovirastoon konservoitaviksi. Tavoitteena on saada kätkö myöhemmin esille Lahden historialliseen museoon.
Viljami Kurki kirjoittaa parhaillaan kirjaa veljesten reissuista metallinetsimen kanssa.
– Valtteri löysi Norjasta viikinkilaivan kappaleita, mikä on aika hienoa. Olemme siis käyneet myös aika kaukana, mutta silti tämä hienoin ja suurin löytö tehtiin näin läheltä kotia. Se on erikoista.
Asikkalan hopeakorulöydöstä kertoi ensin Ilta-Sanomat.