Aluehallituksen puheenjohtaja Suna Kymäläinen on pettynyt siihen, että Etelä-Karjalan hyvinvointialue joutuu valtion ohjaukseen.
– Viime perjantaina olimme kahden muun alueen eli Etelä-Pohjanmaan ja Kymenlaakson kanssa infotilaisuudessa, jossa kuulimme virkaesityksen asiasta, Kymäläinen kertoo.
Hän sanoo, että Etelä-Karjala on muita kahta aluetta edellä, koska Etelä-Karjalassa on tehty jo runsaasti tehtävien uudelleenjärjestelyjä ja kehittämistä sekä käyty läpi mittavat irtisanomiset.
Kymäläinen olisi toivonut, että Etelä-Karjala olisi saanut lisää rahaa.
– Kyllähän tämä rahoitus on meitä epäsuotuisasti kohdellut. Siltä osin tietenkin on sellaista tyytymättömyyttäkin tätä päätöstä kohtaan, Kymäläinen myöntää.
Toisaalta hän painottaa, että kyseessä on lain mukainen työkalu, johon on suhtauduttava rauhallisesti.
– Mielenkiinnolla toki ihmettelemme, mitä ne mahdolliset säästötoimenpiteet ovat, koska valtion taholta kehityksemme on nollassa prosentissa. Eli emme saa yhtään enempää rahaa kuin aiemminkaan, Kymäläinen toteaa.
Esimerkiksi hyvinvointialueen palkkojen kasvutarve on lähes neljä prosenttia.
– Ei tämä tule helppo harjoitus olemaan, ja mutta otetaan tämä nyt mahdollisuutena ja leveämpinä hartioina, kun ei tälle asialle itse mitään voida tässä vaiheessa, hän lisää.
Luottamushenkilöiden päätösvalta kapenee
Kymäläinen muistuttaa, että valtion ohjaus tarkoittaa luottamushenkilöiden päätösvallan tuntuvaa rajaamista.
Hän ottaa esimerkiksi Lapin hyvinvointialueella syntyneen oikeuskierteen, kun aluehallitus esitti aluevaltuustolle erilaista päätöstä kuin arviointiryhmä.
– Demokratian kannalta arviointimenettely on mielestäni haastava meidän kohdallamme, Kymäläinen sanoo.
Kaikkiaan aikaa kuluu noin vuoden verran. Etelä-Karjalan hyvinvointialue nimeää arviointiryhmään luottamushenkilönsä. Yleensä ryhmän jäsen on ollut nimenomaan aluehallituksen puheenjohtaja.
Arviointimenettelyn seurauksena saattaisi olla hyvinvointialueen yhdistyminen toiseen alueeseen. Kymäläinen ei suostu missään tapauksessa spekuloimaan tai toivomaan yhdistymistä esimerkiksi Kymenlaakson kanssa.
– Olemme Kymenlaakson kanssa aivan erilaisessa vaiheessa hyvinvointialueiden organisoinnissa tai toiminnan toteuttamisessa. Täytyy myös muistaa se, että meillä on tuhat euroa pienempi rahoitus per henkilö, hän toteaa.