Kansalaisuuskoe otetaan käyttöön Suomessa vuoden 2027 alussa, sisäministeriö tiedottaa.
Kokeella mitataan tietoja suomalaisen yhteiskunnan toiminnasta ja perusperiaatteista.
Kansalaisuuskokeen käyttöönotto on viimeinen osa laajempaa kansalaisuuslain uudistamista, jolla kansalaisuuden saamisen ehtoja kiristetään. Muutoksia on jo aiemmin tehty asumisaikaa, nuhteettomuutta ja toimeentuloedellytystä koskevaan sääntelyyn.
– Uudistuksilla kannustetaan ihmisiä kotoutumiseen, työntekoon ja suomalaisen yhteiskunnan sääntöjen noudattamiseen. Suomen kansalaisuus ei ole automaatio, sanoo sisäministeri Mari Rantanen (ps.) tiedotteessa.
Kansalaisuuden saamiselle lisätään uusi edellytys yhteiskuntatietoudesta, jonka voi osoittaa kansalaisuuskokeella. Vaihtoehtoisesti riittävän yhteiskuntatietouden voi osoittaa suorittamalla suomen- tai ruotsinkielisen ylioppilas- tai korkeakoulututkinnon.
Kysymyksiä suomalaisesta yhteiskunnasta
Kansalaisuuskokeen kysymykset perustuvat ennalta määriteltyyn ja kaikille yleisesti saatavilla olevaan kansalaisuuskokeen oppimateriaaliin.
Kokeen kysymykset koskevat sisäministeriön mukaan esimerkiksi suomalaisen yhteiskunnan keskeistä lainsäädäntöä, perus- ja ihmisoikeuksia, yhdenvertaisuutta, sukupuolten tasa-arvoa sekä Suomen historiaa ja kulttuuria.
Maahanmuuttovirasto vastaa uusista kansalaisuuskokeeseen liittyvistä viranomaistehtävistä. Maahanmuuttovirasto tekee sopimuksen kansalaisuuskokeen laatimisesta esimerkiksi jonkun yliopiston kanssa. Koe suoritetaan sähköisesti suomen tai ruotsin kielellä.
Noin puolet EU-maista edellyttää yhteiskuntatiedon osoittamista kansalaisuuskokeella tai jollakin muulla tavalla. Muista Pohjoismaista Tanskassa ja Norjassa on jo käytössä kansalaisuuskoe.