Korkeakoulut suhtautuvat varauksella opetus- ja kulttuuriministeriön maanantaina julkaisemaan suunnitelmaan korkeakoulujen uudistamiseksi.
Ministeriön 2040-luvulle ulottuvassa suunnitelmassa korkeakoulutettujen aikuisten osuus halutaan nostaa nykyisestä alle 40 prosentista 60 prosenttiin. Samalla ammattikorkeakoulujen tutkinnot muutettaisiin kandidaatti- ja maisteripohjaisiksi.
Yle kysyi usealta yliopiston ja ammattikorkeakoulun edustajalta reaktioita ministeriön suunnitelmiin.
Yliopistot haluavat suojella tutkintonimikkeitä
Korkeakouluissa suhtaudutaan tutkintonimikkeiden yhdistämiseen kahtiajakoisesti: ammattikorkeakoulut haluavat järkeistää tutkintonimikkeitä mutta yliopistot suojella niitä.
Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifi ry:n kanta on selkeä: roolitusta ei pidä lähteä hämärtämään esimerkiksi tutkintonimikkeitä yhdenmukaistamalla.
Yhdistyksen mukaan korkeakoulujärjestelmää tulee kehittää yliopisto- ja AMK-sektoreiden erilaisten tehtävien ja vahvuuksien pohjalta ja sektoreiden välistä yhteistyötä vahvistaen.
Turun yliopiston rehtori Marjo Kaartinen näkee tutkintonimikkeiden yhdistämisen huonona asiana.
– Suomella ei ole varaa rakentaa uusia yliopistoja tai kahden tason yliopistomallia. Tutkintonimikkeiden muutos johtaisi siihen, että ammattikorkeakouluista tulisi yliopistoja – eli yhtenäistymiskehitys olisi edessä, hän sanoo.
Helsingin yliopiston rehtori Sari Lindblom ajattelee, että ammattikorkeakoulujen tutkintonimikkeitä voidaan uudistaa, jos nykyiset nimikkeet eivät kuvaa riittävän selvästi koulutuksen sisältöä tai monialaisuutta.
– Emme kuitenkaan kannata sitä, että ammattikorkeakoulujen tutkinnoissa siirryttäisiin kandidaatti- ja maisterinimikkeisiin, hän sanoo.
Näin Turun ammattikorkeakoulun vararehtori Juhani Soini nimikeasiaa:
Ammattikorkeakoulut kannattavat harmonisointia
Ammattikorkeakoulu Haaga-Helian rehtori Susanna Niinistö-Sivuranta kannattaa nimikkeiden yhtenäistämistä, sillä se parantaisi tutkintojen vertailtavuutta.
– Uudistus toisi työmarkkinoille ymmärrystä siitä, että nämä ovat samantasoisia tutkintoja, vaikka niiden pohja on erilainen.
Tampereen ammattikorkeakoulun rehtorin Mika Hannulan mielestä Suomi on kansainvälisesti katsottuna kummajainen.
– Kansainvälisesti suomalaisten ammattikorkeakoulujen tutkinnot katsotaan bachelor- ja master-tutkinnoiksi, mutta Suomessa jostain syystä on haluttu pitää nimikkeiden käyttö pois ammattikorkeakouluista.
60 prosentin tavoite nähdään kovana
Turun yliopiston Marjo Kaartisen mukaan tavoite korkeakoulutettujen osuuden nostamisesta 60 prosenttiin edellyttää ulkomaisten opiskelijoiden määrän kasvattamista ja aloituspaikkojen määrän nostamista.
– On itsestään selvää, ettei tätä voida toteuttaa riittävän laadukkaasti edes nykyisin, puhumattakaan leikatuin resurssein. Poliittisten päättäjien olisi nähtävä koulutus investointina eikä kulueränä - myös pahoina päivinä.
Myös Tampereen ammattikorkeakoulun Mika Hannula pitää tavoitetta kunnianhimoisena. Hänen mukaansa keskeisin keino olisi se, että myös ammatillisen koulutuksen suorittaneet hakeutuisivat korkeakouluihin.
Lyhyttutkinnot ovat jäämässä vähälle huomiolle
Oulun ammattikorkeakoulun vararehtori Hannele Keränen haluaa nostaa OKM:n visiosta esiin lyhyttutkinnot.
– Yliopistot ja ammattikorkeakoulut kouluttavat nyt tasolle kuusi ja seitsemän, yliopistot vielä tasolle kahdeksan, mutta viitostasoa ei suomalaisesta koulusjärjestelmästä juurikaan löydy, hän sanoo.
Keränen lukee OKM:n visiota niin, että koulutustason nostoa voitaisiin hakea nimenomaan lyhyttutkintojen kautta.