Juttu on tehty osana pohjoismaisten yleisradioyhtiöiden Ylen, SVT:n, NRK:n ja DR:n yhteistyötä.
Pohjoismaiset jalkapallojohtajat ovat jyrkästi erimielisiä siitä, miten suhtautua Fifan puheenjohtajan Gianni Infantinon läheisiin suhteisiin Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpiin.
Norja vaatii toimia ja haluaa lakkauttaa pyytämättä ja yllätyksenä syntyneen Fifan rauhanpalkinnon, kun taas Tanska kieltäytyy kommentoimasta asiaa julkisesti.
Taustalla on laajempi kysymys: jäävätkö pohjoismaiset arvot jalkapallon kansainvälisessä päätöksenteossa vähemmistöön?
Norjalla tiukin linja
Norjan jalkapalloliiton puheenjohtaja Lise Klaveness on kriittisin. Norja on tehnyt valituksen Fifan eettiselle komitealle rauhanpalkinnosta, jonka Infantino myönsi Trumpille.
– Rauhanpalkinto ylitti selvästi sen liikkumavaran, mikä puheenjohtajalla saa olla. Fifan johtajuudella täytyy olla riittävä etäisyys isäntämaiden politiikkaan ja valtionpäämiehiin, Klaveness sanoo.
Norja haluaa lakkauttaa rauhanpalkinnon jakamisen. Klavenessin mukaan palkinto ei ollut ankkuroitu Fifan hallitukseen, se on Fifan mandaatin ulkopuolella ja se politisoi jalkapalloa vaarallisella tavalla.
– Palkinto voi tehdä arveluttavasta toiminnasta hyväksytyn näköistä, Klaveness varoittaa.
Tanska vaikenee
Tanskan jalkapalloliiton puheenjohtaja Jesper Möller edustaa päinvastaista lähestymistapaa. Hän kieltäytyy ottamasta julkista kantaa Infantinon ja Trumpin suhteeseen.
– Jos minulla on jotain sanottavaa presidentille (Trump), en kommunikoi hänen kanssaan lehdistön kautta, Möller toteaa.
Möller vetää selkeän rajan: kun kyse on ulkopolitiikasta ja toisen maan valtionpäämiehestä, Tanskan jalkapalloliitto ei kommentoi.
– Perustuslakimme sanoo, että hallitus ja ulkoministeriö hoitavat Tanskan ulkopolitiikan. Muiden on pidettävä sormensa siitä erossa, Möller perustelee.
Tanskan linja on muuttunut Qatarin MM-kisojen jälkeen, jolloin Tanska oli yksi Euroopan kriittisimmistä äänistä.
Ruotsi ja Suomi keskitiellä
Ruotsin jalkapalloliiton puheenjohtaja Simon Åström on kritisoinut rauhanpalkintoa suoraan Fifalle, mutta toimii maltillisemmin kuin Norja.
– Rauhanpalkinto ylitti selvästi rajan siinä, kuinka paljon jalkapalloa pitäisi politisoida. Olemme olleet kriittisiä siitä ja tuoneet sen esiin Fifalle, Åström kertoo.
Ruotsi ei kuitenkaan ole liittynyt Norjan valitukseen.
Suomen jalkapalloliiton puheenjohtaja Ari Lahti kuvailee päätöksentekoprosessia vääräksi ja hyvän hallintotavan vastaiseksi.
– Olen kysynyt Euroopan edustajilta Fifan neuvostossa, ja he eivät tienneet rauhanpalkinnosta ennen kuin se myönnettiin. Se ei ole oikein, Lahti sanoo.
Pohjoismaiden vaikutusvalta heikkenee
Turun yliopiston poliittisen historian professori Vesa Vares arvioi Ylen haastattelussa, että Pohjoismaiden mahdollisuudet vaikuttaa jalkapallon kansainväliseen päätöksentekoon ovat entistä pienemmät.
Intohimoinen jalkapallon ystävä Vares on tutkinut muun muassa politiikan ja jalkapallon suhteita. Hänen kirjansa Pallon herruus (Otava, 2018) kertoo jalkapallosta paitsi vallankäytön välineenä, myös keinona taistella demokraattisten arvojen puolesta.
– Demokratia ja niin sanotut pohjoismaiset arvot ovat heikkenevä luonnonvara jalkapallopolitiikassa, Vares sanoo.
Hänen mukaansa muiden maanosien itsetunto ja merkitys ovat kohonneet.
– Jäsenvaltiot eivät lähtökohtaisesti jaa länsimaisia arvoja samalla tavalla kuin meillä on herkästi tapana kuvitella. Siellä on usein aika lailla vanhakantaisemmat, traditionaalisemmat ajattelutavat, Vares toteaa.
Kuusi ääntä 211:stä
Kaikki neljä puheenjohtajaa tunnustavat saman tosiasian: Pohjoismaat (tässä yhteydessä Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Islanti ja Färsaaret) ovat kuusi jäsentä 211:stä Fifassa. Vaikutusvalta on rajallinen.
– Kun yhdistämme voimamme, meillä on vahvempi ääni kuin yksin, Ruotsin Åström toteaa.
Tanskan Möller kuvaa tilannetta suorasanaisesti:
– Pohjoismaissa on taipumus ajatella: Kun olemme enemmistössä, demokratia toimii. Kun olemme vähemmistössä – ja niin käy useammin kuin ennen – pidämme sitä epädemokraattisena.
Infantinon asema vahva
Infantino sai viime vaaleissa yli 200 jäsenen tuen ja on ilmoittanut asettuvansa ehdolle seuraavissa vaaleissa ensi vuonna. Yksikään pohjoismaisista puheenjohtajista ei usko, että vastaehdokasta tulee.
Professori Vareksen mukaan Infantinon asema on lähes horjumaton.
– Infantinolla on niin voimakas organisaatio takanaan, että eipä sitä oikein pysty horjuttamaan. Ei edes korruptioskandaalit tai vastaavat vaikuta, Vares arvioi.
Vareksen mukaan Infantino näyttää olevan suuri diktaattorien ystävä, jolla on erikoisia ulostuloja, kuten jo mainittu Fifan rauhanpalkinto.
Alla olevalla videolla toimittaja Jelena Leppänen valottaa, minkälaiset välit Infantinolla ja Trumpilla on.
Venäjästä yksimielisyys
Venäjän mahdollisesta paluusta kansainväliseen jalkapalloon Pohjoismaat ovat yksimielisiä: ei paluuta ilman rauhansopimusta.
– Venäjä ei voi palata niin kauan kuin sota Ukrainassa jatkuu, Lahti sanoo.