Pohjoismaiset taisteluasut eivät kestäneetkään suomalaista pyykkihuoltoa – hintalappu jo yli 25 miljoonaa euroa

NCU-taisteluasuissa on havaittu ongelmia varusteiden kankaiden, vetoketjujen, neulosten ja ompeleiden kestävyydessä, hengittävyydessä ja istuvuudessa.

Suomen Puolustusvoimien vaatteita ei saa pestä kotona, vaan vaatteet pestään ja huolletaan keskitetysti. Tekstiilihuoltaja kertoo, millaista käsittelyä vaatteiden täytyy kestää. Video: Essi Markkula / Yle

Uusi Pohjoismainen taisteluasu ei kestä suomalaista keskitettyä varusteiden huoltojärjestelmää, kerrotaan Puolustusvoimien logistiikkalaitoksesta.

Viralliselta nimeltään Nordic Combat Uniform (NCU) on kesäkuuhun 2026 mennessä maksanut Puolustusvoimille noin 25,7 miljoonaa euroa.

Logistiikkalaitoksen mukaan tuotteet eivät kestä riittävän hyvin teollista pesua, eikä niiden korjaaminen ole usein kustannustehokkaasti mahdollista. Lisäksi asujen kulutuskestävyys operatiivisessa käytössä on ollut aiempia asuja heikompaa.

Havaituista ongelmista on logistiikkalaitoksen mukaan ilmoitettu norjalaiselle valmistajalle Oskar Pedersenille.

NCU-taisteluasuja on ollut Suomessa kokeilukäytössä Jääkäriprikaatissa, Lapin lennostossa ja Lapin rajajääkärikomppaniassa vuodesta 2024. Kokeilussa on tutkittu taisteluasujärjestelmän toimivuutta käytössä ja soveltuvuutta Puolustusvoimien varusteidenhuoltojärjestelmään.

Uudet taisteluasut ovat aiemminkin herättäneet kritiikkiä. Esimerkiksi merinovillaiset rintaliivit eivät ole käyttäjien mielestä olleet tarpeeksi tukevat.

Suomen puolustusvoimilla on kaksi vaatetuskorjaamoa, joissa vaatteet ja varusteet keskitetysti pestään, huolletaan ja korjataan.

Työpisteitä suuressa hallimaisessa rakennuksessa. Työpisteillä teollisia ompelukoneita ja isoja lavakauluksia täynnä vaatteita.
Pienempi vaatetuskorjaamo sijaitsee Mikkelissä, ja suurempi Säkylässä. Käsiteltävää materiaalia kulkee niiden läpi yli 3,75 miljoonaa kiloa vuodessa. Kuva: Essi Markkula / Yle

Vaatteet ovat muuttuneet, onko armeijakin?

Vaatetuskorjaamon johtaja Kari Forssten kertoo, että varushenkilöiden lisäksi huollettavana ovat myös reserviläiskoulutuksen vaatteet ja varusteet.

– Venäjän hyökkäyssodan käynnistyttyä materiaalien volyymit ovat kasvaneet, sillä kertausharjoituksia on järjestetty enemmän.

Forsstenin mukaan Puolustusvoimilla on käytössä 300–400 erilaista nimikettä, eli vaatetta, asustetta tai varustetta. Vaatevalikoima on aiempaa suurempi ja vaatteet ovat muuttuneet teknisemmäksi.

– Nykyään on enemmän vetoketjuja, nappeja, tarroja ja taskuja.

Pöydällä lappeellaan kaksi mustaa maiharia, suurempi vasemmalla puolella ja pienempi oikealla.
Vaatteita ja jalkineita tulee olla joka koossa. Niitä kierrätetään varastoista käyttöön säännöllisesti, sillä pitkä varastointi ei tee materiaaleille hyvää. Kuva: Essi Markkula / Yle

Tekstiilihuoltaja Johanna Heinosen mielestä vaatteet olivat aiemmin kestävämpiä. Heinosen mukaan korjattavaa oli paljon vähemmän, kun hän itse tuli taloon 26 vuotta sitten.

– Tietysti myös armeija on muuttunut, siis (vaatteiden) käyttö on muuttunut. Onko armeija tullut rankemmaksi, että möyritään enemmän tuolla hiekassa ja maassa?

Armeijavaatteita korjataan Suomessa poikkeuksellisen paljon

Vaatteiden täytyy kestää käytön lisäksi kuljetusta, teollista pesua ja -kuivausta sekä korjaamista. Juuri korjaustoiminta on Suomessa Forsstenin mukaan paljon muita maita laajempaa.

Käytännössä kaikki tuotteet tarkistetaan ja korjataan käsin. Materiaaleja voidaan korjata useita kertoja, ja erittäin rikkinäisetkin kappaleet voivat saada uuden elämän vielä koulutuskäytössä.

Videolla tekstiilihuoltaja Paula Ahola kertoo, millaista armeijavaatteiden huoltaminen on:

Päätöksiä taisteluasujen käytön jatkamisesta tai lopettamisesta tehdään ensi syksynä. Logistiikkalaitoksesta kerrotaan kuitenkin, ettei taloudellisesti merkittäviä lisähankintoja ole tällä hetkellä näköpiirissä.