Itä-Suomen yliopisto haluaa ostaa kolme ammatti­korkeakoulua, mutta tuore selvitys näkee siinä riskejä

20 vuotta korkeakoulu­politiikkaa tutkinut Jarkko Tirronen teki selvityksen korkeakoulujen yhteis­työmalleista. Selvityksen tilasi Savonia-ammatti­korkeakoulu.

Itä-Suomen yliopiston Kuopion kamppuksen ovet.
Itä-Suomen yliopiston tavoitteena on perustaa Suomen suurin korkeakoulu. Kuva: Sami Takkinen / Yle

Tutkija Jarkko Tirrosen mukaan korkeakoulujen yhteistyötä voi syventää parhaiten, kun korkeakoulut verkostoituvat, tekevät strategisia linjauksia ja sopivat yhteistyöstä.

Sen sijaan muutokset korkeakoulujen omistuksessa aiheuttavat suuria hallinnollisia, toiminnallisia ja kulttuurisia riskejä. Suuri organisaatiokoko ei aina takaa korkeakouluihin laatua, tehokkuutta tai vaikuttavuutta.

Näkemykset käyvät ilmi selvityksestä, jonka Tirronen on tehnyt korkeakoulujen välisestä yhteistyöstä.

Tirronen teki selvityksen sen jälkeen, kun Itä-Suomen yliopisto kertoi, että se aloittaa neuvottelut kolmen itäsuomalaisen ammattikorkeakoulun kanssa. Yliopiston tavoitteena on ostaa osake-enemmistöt Kajaanin, Karelian ja Savonian ammattikorkeakouluista.

Itä-Suomen yliopiston tavoitteena on syventää yhteistyötä ja ostaa kaikkien kolmen ammattikorkeakoulun osake-enemmistöt. Tällöin korkeakoulut muodostaisivat konsernin.

Tirrosen mukaan konsernimallissa yliopisto voi alkaa ohjata ammattikorkeakoulun toimintaa. Tämä voi tapahtua esimerkiksi tilanteessa, jossa koulutuksen järjestelyjä tai rahoitusta muutetaan.

Tirronen kertoo videolla, että muutoksia korkeakoulukentällä tapahtuu viimeistään 2040-luvulla.

Video: Marianne Mattila / Yle, kuva: Antti-Petteri Karhunen / Yle

Selvitys esiteltiin yhteistyöhankkeen kokouksessa

Tirronen esitteli selvityksensä ensimmäisessä ohjausryhmän kokouksessa, jossa käsiteltiin Itä-Suomen yliopiston ja ammattikorkeakoulujen yhteistyöhanketta.

Selvityksen tilasi Savonia-ammattikorkeakoulu, kertoo rehtori Mervi Vidgrén.

– Kun kyseessä on iso asia, kuten omistusjärjestely, Savonia halusi, että päätöksenteon pohjaksi saadaan mahdollisimman paljon tietoa.

Vidgrénin mukaan ammattikorkeakouluissa on tehty selvityksiä useasti, mutta viimeisin laaja selvitys tehtiin noin 20 vuotta sitten, kun otettiin käyttöön ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot. Sen jälkeen niitä ei ole tehty, vaikka alan rakenteissa on tapahtunut suuria muutoksia.

Kartta johon merkitty eri kouluja Suomessa.
Neljässä korkeakoulussa on nyt noin 35 000 opiskelijaa. Kuva: Sami Takkinen / Yle, Mapcreator, Openstreetmap

Itä-Suomen yliopiston rehtorin Tapio Määtän mukaan Tirrosen selvitystä hyödynnetään ohjausryhmän jatkotyöskentelyssä. Kokouksessa päätettiin myös, että yliopisto tilaa riippumattoman selvityksen korkeakoulukonsernien toiminnasta ja vaikutuksista.

Määtän mukaan yliopiston neuvottelut ammattikorkeakoulujen kanssa tähtäävät marraskuuhun. Tuolloin oppilaitokset käyvät opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa tulossopimuskauden välitarkastelut.

– Tavoitteemme on, että voimme esitellä ministeriölle ehdotuksen Itä-Suomen korkeakouluyhteisöstä. Sen pohjalta voisimme hakea ministeriöltä strategista rahoitusta, kuten muutkin konsernit ovat saaneet, sanoo Määttä.