Työkyvyttömyys lisääntyi Kainuussa vuosien 2017–2024 aikana. Asia selviää tuoreimmasta kansallisesta terveysindeksistä.
Raportin mukaan työkyvyttömyysindeksi oli Suomessa vuonna 2024 korkein Kainuussa ja Pohjois-Savossa. Indeksi oli molemmissa maakunnissa 137, kun luku sata kuvaa koko maan keskiarvoa.
Työkyvyttömyyseläkkeitä ja sairauspäivärahoja maksetaan koko maassa eniten Kainuussa.
Grafiikasta voit vertailla eri maakuntien työkyvyttömyysindeksejä:
Kelan erikoistutkija Kati Sarnola kertoo, että Kainuun korkean työkyvyttömyyden taustalla on erityisesti korkea sairastavuus.
Kansallisessa terveysindeksissä yksi näkyvimmistä sairausryhmistä on alkoholisairastavuus, joka on koko maassa yleisintä Kainuussa. Sairastavuutta lisäävät myös muut elintapoihin liittyvät asiat, kuten tupakointi ja heikot liikunta- ja ravintotottumukset.
– Esimerkiksi keuhkosairauksien määrässä nähdään Kainuussa aika korkeita lukuja. Erityisesti uniapneadiagnoosien lisääntyminen näkyy, ja siitä on pitkälti syyttäminen lihavuutta.
Sarnolan mukaan lihavuus on kansallisesti yksi merkittävimmistä terveyshuolista ja tulevaisuudessa mahdollisesti yksi työkyvyttömyyttä lisäävä tekijä.
Alueelliset erot kasvussa
Laajemmassa kuvassa kansallisen terveysindeksin tulokset kertovat siitä, että työkyvyttömyyden alueelliset erot ovat kasvaneet entisestään.
Tarkasteluissa on huomioitu alueiden erilaiset ikärakenteet, joten ne eivät selitä esiin tulleita eroja.
Esimerkiksi sairauspäivärahojen määrä on lisääntynyt Kainuussa ja Lapissa, joissa se on ollut suhteellisen korkeaa jo aiemmin. Samaan aikaan työkyvyttömyys on vähentynyt Uudellamaalla, jossa se on ollut jo ennestään vähäisempää, kertoo Sarnola.
Vähiten työkyvyttömyyttä on Länsi-Uudellamaalla, jossa indeksiluku on 67.
Sairastavuuden lisäksi työkyvyttömyyteen vaikuttavat alueelliset erot työllisyys-, koulutus- ja taloustilanteissa sekä sote-palveluiden toimivuus ja saatavuus.
– Korkea indeksiluku voi kertoa paitsi siitä, että sairastavuutta on paljon, myös siitä, että niitä palveluja käytetään tai joudutaan käyttämään. Sikäli matala indeksiluku voi kertoa myös esimerkiksi siitä, että ihmiset eivät pääse haluamiensa tai tarvitsemiensa palvelujen piiriin, Sarnola kertoo.
Haasteena mielenterveys
Kainuussa merkittävin syy työkyvyttömyyteen on mielenterveyden häiriöt, joihin kuuluu muun muassa Kainuussa yleinen alkoholisairastavuus.
Grafiikasta voit vertailla eri hyvinvointialueiden mielenterveysindeksejä. Koko maan keskiarvoa kuvataan luvulla sata:
Kainuulaisten mielenterveyteen vaikuttaa muun muassa perimä, kertoo hyvinvointialueen mielenterveys- ja riippuvuuksien hoidon palvelualuepäällikkö Pasi Kuosmanen.
– Sairastavuushan on paljon korkeampaa täällä Pohjois- ja Itä-Suomessa. Monissa tilanteissa mielenterveyshäiriöt ja psyykkinen sairastavuus siirtyvät sukupolvelta toiselle.
Tutkimuksissa on tunnistettu, että mielenterveyteen vaikuttavat selkeästi muun muassa sukupolvelta toiselle siirtyvät haasteet, koulutustaso ja elinolosuhteet.
Kainuussa vaikutusta on Kuosmasen mukaan erityisesti elintavoilla, sosiaalisilla tekijöillä ja työttömyydellä.
– Meillä on täällä pitkät välimatkat, ja sen kautta ihmisillä syrjäytyneisyyttä ja yksinäisyyttä.
Alkoholisairastavuus on yleisintä Kainuussa:
Kuosmasen mukaan terveydenhuollon näkökulmasta Kainuun mielenterveys- ja päihdetilanne on pysynyt hyvin samankaltaisena jo monen vuoden ajan. Ihmiset kuitenkin vaikuttavat tunnistavan mielenterveys- ja päihdeongelmia aiempaa paremmin ja hakeutuvat aktiivisemmin hoitoon.
Mielenterveys- ja päihdepalveluihin on Kainuussa jonoja, mutta kolmen kuukauden hoitotakuuseen päästään, Kuosmanen sanoo.
– Meillä on aika hyvä tilanne siinä, että jokaiselle kainuulaiselle on onnistuttu määrittelemään omahoitaja- ja lääkäri. Mutta kolme kuukautta on liian pitkä aika.