Vuonna 1944 Saaren kartanoon Tammelassa kokoontui sotaylioikeus harvinaiseen oikeudenkäyntiin.
Aiemmin samana vuonna, kesäkuussa, Neuvostoliiton puna-armeija valtasi Viipurin taistelun jälkeen.
Neuvostoliiton suurhyökkäys alkoi 9. kesäkuuta, mikä johti muun muassa Valkeasaaren nopeaan murtumiseen. Viipurista taisteltiin 20. kesäkuuta. Kaupunki menetettiin saman päivän aikana.
Viipurin menetys nosti tunteet pintaan. Etsittiin syyllisiä, ja lopulta kahta upseeria vastaan nostettiin syytteet sotaylioikeudessa.
Sotaylioikeus kokoontui Tammelassa Saaren kartanossa. Se puolestaan herätti paikallisten dokumentintekijöiden kiinnostuksen.
Kiinnostus historiaan kannusti
Forssalainen Jukka-Pekka Rantanen on aiemmin tehnyt kaksi dokumenttia, jotka liittyvät sisällissodan tapahtumiin Lounais-Hämeessä. Kiinnostus historiaan sai jatkamaan dokumenttien tekoa ja tarttumaan Saaren kartanossa pidettyyn oikeudenkäyntiin.
Käsikirjoittajaksi Rantanen sai Jani Mäkivallin, Forssan yhteislyseon historianopettajan ja kirjailijan. Mäkivalli on toiminut asiantuntijana Rantasen aiemmissa dokumenteissa.
– Jani oikeastaan otti tässä dokumentissa päävedon ja innostui ehkä vielä enemmän kuin minä. Hän sai minutkin lopulta innostumaan, siitä että Saaren kartano on merkittävä tapaus.
Syntyi Viimeinen linja – Viipurin taistelun oikeudenkäynti 1944 -dokumentti.
Poikkeuksellinen oikeudenkäynti
Mistä Viipuria puolustaneen 20. prikaatin komentajaa, eversti Armas Kemppiä ja prikaatin toisen pataljoonan komentajaa, majuri Kurt Bäckmania syytettiin?
– Taistelun aikaisesta toiminnasta, käytännössä virkavirheistä. He eivät saaneet linjaa pitämään. Kaupungin puolustus luhistui nopeasti, Mäkivalli kertoo.
Taistelun loppuvaiheessa molempien tulkittiin jättäneen paikkansa. Bäckman jätti pataljoonansa ja Kemppi prikaatinsa siirtyessään armeijakunnan esikuntaan.
Mäkivalli sanoo, että oikeudenkäynti upseereja vastaan oli Suomen sotahistoriassa poikkeuksellista.
Taustalla Erik von Frenckell
Vaikka dokumentissa on kyse pienen budjetin elokuvasta, tekijät saivat mukaan kommentoimaan tapahtumia muun muassa upseerisotahistorian, oikeushistorian ja Saaren kartanon historian asiantuntijoita.
Miksi sotaylioikeus kokoontui Tammelassa, siihen oli syynä Erik von Frenckell. Virkamies, poliitikko, urheiluvaikuttaja, valtakunnan luottomies, organisaattori ja kaikkien tuttu.
– Hän omisti Saaren kartanon, ja kartano tarjosi riittävät puitteet sotaylioikeuden istunnolle, Jani Mäkivalli tiivistää.
Jukka-Pekka Rantanen kertoo, että itse sotaylioikeudesta löytyi vain muutama kuva. Aiheeseen tavalla tai toisella liittyviä filminpätkiä on vähän ja ne maksavat, joten dokumentin kuvittamisessa Rantanen turvautui tekoälyyn.
– Joko se on meidän etu tai meidän huono puoli, että tässä on käytetty tekoälyä kuvittamaan vanhoja tapahtumia. Se on ollut toisaalta taiteellinen, toisaalta taloudellinen ratkaisu. Tästä saattaa tulla kritiikkiä, mutta olemme sen ennakkoon näin miettineet.
Kuritushuonetta ja arestia
Miten syytetyille kävi? Majuri Bäckman sai Saaren kartanon sotaylioikeudelta kahdeksan kuukauden kuritushuonerangaistuksen.
Eversti Kemppi sai muistutuksen päiväkäskyssä varomattomuudesta tehdystä virkavelvollisuuden rikkomisesta.
Bäckman ja sotaviskaali valittivat sotaylioikeuden tammikuussa 1945 antamasta tuomiosta korkeimpaan oikeuteen. Bäckman ampui itsensä ennen korkeimman oikeuden päätöstä, joka tuli maaliskuussa.
Lopulta Bäckmanin tuomio oli vuoden mittainen kuritushuonerangaistus. Kemppi sai 25 vuorokauden arestirangaistuksen.
Korjaus 22.6.2026 klo 11.05: korjattu Viipurin puolustuksen luhistuminen 10. kesäkuuta Valkeasaaren murtumiseen, joka johtui Neuvostoliiton suurhyökkäyksestä ja tarkennettu Viipurin tilannetta 20. kesäkuuta.