Pysyykö yhdistetty olympiaohjelmassa vai ei? Tähän kysymykseen odotetaan kuumeisesti vastausta, kun Kansainvälinen olympiakomitea KOK kokoustaa Sveitsin Lausannessa. Kansainvälisen hiihtoliiton FIS:n hallituksen suomalaisjäsenen Martti Uusitalon tietojen mukaan päätöstä odotetaan keskiviikkona.
Uusitalon ja FIS:ssä yhdistetyn kilpailujohtajana 15 vuotta työskennelleen Lasse Ottesenin mukaan KOK on viestinyt, ettei FIS:n lajeissa kilpailevien urheilijoiden määrä kasva olympialaisissa. Jos uusia lajeja tulisi mukaan, tällöin muiden lajien osallistujakiintiöistä on karsittava.
Näillä mentiin vuonna 2026
Vuoden 2026 Milano-Cortinan talviolympialaisissa kisasi kaikkiaan 2 880 urheilijaa. FIS oli lajiliitoista suurin 1 260 urheilijallaan.
Valtaosa KOK:n FIS:lle myöntämistä kilpailijakiintiöistä (quotat) meni alppihiihdolle, johon osallistui 306 urheilijaa. Lähes yhtä suuren kilpailijamäärään FIS-lajiperheestä pääsivät maastohiihto (296) ja freestyle (284).
Lumilautailu sai kisoihin 238 laskijaa, mikä oli selvästi enemmän kuin mäkihypyllä (100) ja yhdistetyllä (36). Yhdistetty oli ainoa FIS:n laji, jossa naiset eivät kilpailleet.
Naisten yhdistetty on ollut osa FIS:n maailmancupia kaudesta 2020–2021, mutta laji ei ehtinyt saavuttaa KOK:n päättäjien silmissä olympialaisiin vaadittavaa tasoa, kun Milano-Cortinan kisaohjelma lyötiin lukkoon kesällä 2022.
– Naiset ovat tehneet fantastista työtä lajin tason nostamiseksi. Nyt voimme vain ristiä sormemme ja toivoa, että yhdistetty pysyy olympiaohjelmassa ja naiset pääsevät mukaan, Ottesen, 52, sanoo.
Ottesenin mukaan todennäköisintä on, että KOK päättää, pysyykö yhdistetty olympialajina vai ei.
– On myös mahdollista, että KOK antaa FIS:n päättää, miten se jakaa urheilijakiintiönsä. Tällöin FIS voisi kohdentaa kiintiöt lajeittain haluamallaan tavalla, Ottesen kertoo.
Jos naisten yhdistetty tulisi miesten rinnalle vuoden 2030 Ranskan talviolympialaisiin, FIS:n olisi siis karsittava urheilijakiintiötään joko yhdestä tai useammasta lajista.
Vaaka kallistunee jälkimmäiseen, sillä FIS:ssä on halua tuoda olympiaohjelmaan myös kokonaan uusi laji: vapaalasku (freeride).
Vapaalasku on kuulunut FIS:iin kaudesta 2022–2023 – se on siis kaksi kautta nuorempi kuin naisten yhdistetyn maailmancup.
Mistä pois?
Pohditaan hetki, mitä vapaalaskun ja naisten yhdistetyn pääsy osaksi olympiaohjelmaa tarkoittaisi.
Mikäli naisilla olisi miesten tavoin yhdistetyssä 36 osallistujaa ja vapaalasku tulisi mukaan vaikkapa samalla määrällä – miehet 36 ja naiset 36 – FIS:n olisi karsittava kiintiöitään muista lajeista 108 urheilijalla.
Esimerkiksi: vaikka freestylella oli vuoden 2026 olympialaisissa 284 urheilijaa, siihen kuului viisi lajia, joissa kussakin osallistujia oli vain 25–32 per laji. Samat osallistujamäärät pätivät lumilautailun neljään muotoon.
Sen sijaan alppihiihdossa naisten pujotteluun osallistui 95 laskijaa. Miesten pujottelussa laskijoita oli 96. Maastohiihdossa miesten 10 kilometrillä oli 113 osallistujaa ja naisten vastaavalla matkalla 111. Mikäli näissä lajeissa osallistujamäärä rajattaisiin esimerkiksi 75:een, FIS:n kokonaiskiintiöön tulisi tilaa 115 urheilijalle.
Asialla on myös toinen puolensa. Jos heikoimpia alppi- ja maastohiihtäjiä karsitaan, kansallisuuksien määrä putoaisi vähintään kolmanneksella. Tämä ei ole KOK:n ja FIS:n toiveissa.
– FIS:n prioriteetti on säilyttää yhdistetyn olympiastatus. Vaikka vapaalasku on nuorten keskuudessa trendaava laji, 2030 talviolympialaiset saattavat tulla sille liian nopeasti, Martti Uusitalo kertoo.
Uusitalon mukaan yhdistetyn olympiastatuksen säilyttämisessä suurin vaikuttava tekijä ei ole niinkään naisten taso, vaan miesten katsojaluvut viime helmikuun olympialaisissa.
Uusitalo ja Ottesen eivät ole saaneet olympialaisten televisiointioikeuksista vastaavalta OBS:ltä (Olympic Broadcasting Service) selontekoa, millaisia tv-katsojamääriä yhdistetty keräsi Milano-Cortinan kisoissa.
– Toisen käden tiedon mukaan lukemat eivät ainakaan kohonneet vuoden 2022 Pekingin talvikisoista, Uusitalo sanoo.