Unkari maksaa päivittäin miljoona euroa sakkoa Euroopan komissiolle, koska Viktor Orbánin hallitus kohteli pakolaisia EU-lain vastaisesti. Asian nosti esille Unkarin uusi pääministeri Péter Magyar viime viikonloppuna tiedotustilaisuudessaan.
Ratkaisuksi Magyar ehdotti Suomen esimerkin seuraamista, jotta Unkari voisi katkaista sakkomaksut ja silti jatkaa tiukkaa rajapolitiikkaansa.
Sakkojen taustalla on Orbánin kiihdyttämä taistelu ”laitonta maahanmuuttoa” vastaan. Vuonna 2015 Unkarin kautta kulki poikkeuksellisen paljon siirtolaisia, ja maan hallitus ryhtyi näyttäviin toimiin heidän pysäyttämisekseen.
Video alla näyttää erään laittomaksi todetun pakolaisleirin Unkarissa:
EU-tuomioistuin totesi osan toimista unionin lainsäädännön vastaiseksi vuonna 2020. Unkari oli pitänyt Serbian-rajan yli tulleita siirtolaisia suljetuilla leireillä ilman asianmukaista perustetta sekä poistanut maasta turvapaikanhakijoita, jotka vielä odottivat ratkaisua hakemukseensa.
Hallitus korjasi vain osan lainvastaisista menettelyistään, minkä vuoksi EU-tuomioistuin määräsi kesäkuussa 2024 yhteensä 200 miljoonan euron seuraamusmaksun. Lisäksi Unkari sai päivittäisen miljoonan euron sakon, jota sen täytyy maksaa kunnes hallitus korjaa tuomioon johtaneet puutteet siirtolaisten kohtelussa.
Esikuvana Suomi
– Orbánin hallitus ei kyennyt laatimaan lakia, joka samanaikaisesti pitäisi laittomat siirtolaiset ulkona Unkarista ja olisi sopusoinnussa EU-oikeuden kanssa. Toisin kuin Fidesz-puolue valehtelee, tällainen ratkaisu olisi kyllä olemassa, sanoi uusi pääministeri Magyar tiedotustilaisuudessa.
Sopivana mallina uudelle sääntelylle Magyar mainitsi Suomen.
– Suomi on ratkaisun löytänyt, kuten Puola ja moni muukin jäsenvaltio.
Yle ei saanut Magyarin kabinetilta vastausta kysymyksiinsä aiheesta. On oletettavaa, että Magyar viittasi lausunnollaan Suomessa vuonna 2024 säädettyyn rajaturvallisuuslakiin eli niin sanottuun käännytyslakiin. Laki säädettiin siltä varalta, että Venäjä lähettää jatkossa siirtolaisia rajan yli aiheuttaakseen Suomen viranomaisille kuormitusta.
Kartat alla havainnollistavat kahta siirtolaisten reittiä Schengen-alueelle: Länsi-Balkanin reittiä ja itäisten rajojen reittiä, jotka perustuvat rajavartiovirasto Frontexin luokitteluun. Unkarilla on Schengenin ulkorajaa sekä idässä että etelässä.
Kysyimme EU-oikeuteen perehtyneeltä tutkijalta, voiko ”Suomen malli” todella olla ratkaisu Magyarin havittelemaan nollalinjaan turvapaikanhakijoissa.
Mahdoton yhtälö
Pääministeri Magyarin puheet vaikuttavat lähinnä poliittiselta retoriikalta, arvioi yliopistonlehtori Milka Sormunen Helsingin yliopistosta.
– Tämänhetkisen EU-oikeuden valossa Magyarin ehdotus ei näytä mahdolliselta.
Sormunen pitää epärealistisena, että Unkari pystyisi täysin estämään maahanpääsyn kaikilta sellaisilta ihmisiltä, joilla ei ole oleskeluoikeutta maassa. Jos ihminen tekee turvapaikkahakemuksen rajalle päästyään, tämän poistaminen maasta ilman hakemuksen tutkimista on olennaisesti vastoin EU-sääntelyä.
– Palautuskiellon periaate on niin olennainen osa turvapaikanhakua Euroopassa, että Magyarin esittämään suuntaan meneminen romahduttaisi järjestelmän.
Euroopan komissio kertoi vuoden 2024 joulukuussa, että turvapaikkaoikeuteen voidaan puuttua vain poikkeuksellisissa tilanteissa ja tiukoin ehdoin. Venäjän harjoittama siirtolaisten välineellistäminen voi johtaa tällaiseen tilanteeseen.
– Komissio on antanut poliittista tukea turvapaikkalainsäädännöstä poikkeamiselle, mutta palautuskielto on heidänkin mukaansa periaatteena ehdoton, Sormunen kertoo.
Sormunen oli itse laatimassa komissiolle kantelua Suomen rajaturvallisuuslaista syksyllä 2024. Hän kertoo, että komissio ei ole vieläkään päättänyt, aloittaako se rikkomusmenettelyn Suomea vastaan eli arvioiko se Suomen lain rikkovan unionin sääntelyä.
Jos rikkomusmenettely käynnistyy, ristiriidan ratkaisee lopulta EU-tuomioistuin.
Voiko lupauksen lunastaa?
Pääministeri Magyarilla ei siis toistaiseksi ole varmuutta, onko Suomen laki linjassa EU-oikeuden kanssa. Unkarissa ei myöskään ole ollut välineellistetyn maahantulon uhkaa, joten Suomen erikoistapauksen yleistäminen Unkarin turvapaikkapolitiikaksi vaikuttaa olevan hataralla pohjalla.
”Laittomien siirtolaisten” torjuminen on Magyarille tärkeä tavoite, samoin kuin se oli vaalit hävinneelle Viktor Orbánillekin. Suuret lupaukset aukottomasta rajapolitiikasta uhkaavat kuitenkin jäädä lunastamatta.