Tunnettu maakuntalaulu Kuulkaa korpeimme kuiskintaa soi nyt maakunnille ikävään sävyyn – kuulkaa hallituksen kuiskintaa.
Nykyinen Petteri Orpon (kok.) porvarihallitus näyttää haluavan karsia hallintoa lisää, tällä erää maakuntien liitoista.
Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) käynnistää selvityksen maakuntien liittojen tulevaisuudesta.
Suomessa on kaikkiaan 18 maakuntien liittoa, joiden perustehtävänä on ajaa, valvoa ja edustaa alueensa kuntien asiaa.
Ikosen mukaan selvitys tukee kuntien tulevaisuutta käsittelevän parlamentaarisen työryhmän toimintaa.
– Työryhmä keskittyy ennen kaikkea itse kuntiin, mutta selvitykseen liittyy myös kuntien muu yhteistoiminta, Ikonen perustelee Ylelle.
Selvitystyön taustalla ovat jo toteutetut laajat valtionhallinnon alueelliset uudistukset.
Lisäksi käynnissä on lainsäädäntöhankkeita, jotka muuttavat alueidenkäyttölakia ja kansallista aluepolitiikkaa.
Myös EU:n seuraava kuusivuotinen ohjelma- ja budjettikausi käynnistyy vuonna 2028.
– Katsomme, mikä maakuntaliittojen rooli on tulevaisuudessa, Ikonen sanoo selvityksen tarkoituksesta.
Selvitysmiehen rooliin on nimitetty entinen kokoomuksen kansanedustaja, ministeri ja kuntajohtaja Kari Häkämies.
Hallintoa alueilta karsittu rajusti
Jo aiemmin vuoden alusta voimaan astuneessa valtion aluehallinnon uudistuksessa lopetettiin viisitoista ELY-keskusta, näiden tilalle tuli kymmenen alueellista elinvoimakeskusta.
Samalla lakkautettiin sosiaali- ja terveysalan Valvira ja kuusi aluehallintovirastoa. Nämä korvaa yksi valtakunnallinen Lupa -ja valvontavirasto.
Maakuntien liittoja on sen sijaan yhteensä 18.
Ne ovat kuntien yhteisesti muodostamia kuntayhtymiä, joihin kunnilla on lakisääteinen velvollisuus kuulua.
Kunnat rahoittavat suurelta osin maakuntien liittojen toiminnan jäsenmaksuillaan. Vuonna 2023 jäsenmaksut olivat 55,8 miljoonaa euroa. Lisäksi nämä saavat liittojen hallinnointiin osuuden EU- ja valtion rahoitusta.
Maakuntien liitoissa oli töissä vuonna 2023 yhteensä 715 henkeä.
Ei lukumäärä edellä
Suomen maakunnissa on edelleen useita eri hallinnontasoja.
Grafiikkaan on koottu uusien elinvoimakeskusten, maakuntien liittojen ja kuntien nykyiset lakisääteiset tehtävät.
Maakuntien liittojen yksi tärkeimpiä lakisääteisiä tehtäviä on ollut maakuntakaavan laatiminen.
– Esimerkiksi maakuntakaavojen rooli on nyt alueidenkäyttölain myötä muuttunut vähemmän oikeusvaikutteiseksi, ja tällaisilla voi olla merkitystä, Ikonen sanoo.
Onko edessä maakuntien liittojen määrän karsiminen, alue- ja kuntaministeri Anna-Kaisa Ikonen?
– Selvitykseen ei lähdetä lukumäärä edellä.
– Minusta on tärkeää, että tässä kohtaa arvioidaan avoimelta pöydältä, mikä on maakuntien liittojen toimivaa ydintä ja mikä on tulevaisuuden mahdollisuutta, Ikonen toteaa Ylelle.
Työryhmässä halua muutoksiin
Yle kysyi parlamentaarisen kuntien tulevaisuustyöryhmän jäseniltä, mitä kansanedustajat ajattelevat tällä hetkellä maakuntien liittojen tulevaisuudesta.
Kokoomuksen Henrik Vuornoksen mielestä Suomessa on liikaa hallinnon tasoja.
– Maakuntaliittojen lakisääteiset tehtävät voisi siirtää keskuskaupungeille ja luopua maakuntavaltuustoista kokonaan, Vuornos sanoo Ylelle.
Perussuomalaisten Jaana Strandman on samoilla linjoilla.
– Päällekkäinen hallinto on aina taloutta kuormittavaa. Päätöksiä tehdään, kun selvitykset on tehty ja analysoitu.
Vasemmistoliiton Pia Lohikoski sulauttaisi maakuntien liitot hyvinvointialueisiin, mikäli näistä saataisiin aidosti itsehallinnollisia, maakuntaveron kanssa.
– Maakuntaliittojen nimiin ja määriin en tässä vaiheessa ota tarkemmin kantaa. Näen asian silti selvittämisen arvoiseksi.
Keskustan Petri Honkonen tekisi päinvastoin.
– Maakuntien liitoista pitäisi kehittää vahvempia toimijoita. Valtion aluehallinnon rippeet elinvoimakeskuksista voisi siirtää maakuntaliittojen tehtäväksi.
Vihreiden Inka Hopsun mielestä niin alueita kuin kuntia on paljon väkiluvultaan pieneen Suomeen.
– Rakenteellista kokonaisuutta pitää kehittää siten, että asukkaiden palvelut pystytään parhaiten turvaamaan.
SDP:n Eveliina Heinäluoman mukaan puolueessa ei ole tällä hetkellä käynnissä keskustelua maakuntien liittojen merkittävästä muuttamisesta.
– Tunnistamme sen, että alueiden elinvoimaisuutta rakennetaan nimenomaan alueiden omista lähtökohdista ja vahvuuksista käsin, Heinäluoma toteaa.
Parlamentaarisen kuntatyöryhmän on tarkoitus saada valmiiksi väliraportti joulukuussa. Johtopäätökset valmistuvat syksyllä 2027, ennen nykyisen hallituksen toimivallan päättymistä.