Mäntymetsän suojassa sijaitsevaan, arkkitehti Alvar Aallon ja Aino Aallon suunnittelmaan Paimion parantolaan ollaan puhaltamassa uutta henkeä.
Sairaalatoiminta loppui 2010-luvun puolivälissä ja siitä lähtien entisen tuberkuloosiparantolan tiloille on pohdittu uutta käyttöä.
Nyt rakennuksen tulevaisuus on norjalaisten hyppysissä, sillä Paimion parantola -säätiö on yhdessä norjalaisen arkkitehtitoimisto Snøhettan kanssa luonut suunnitelman sen tulevasta käytöstä.
Tavoitteena on saada aikaan kansainvälinen kohde, jonka päätoiminta on hotelliliiketoiminnassa, hyvinvointipalveluissa sekä kulttuuritoiminnassa. Siis hyvinvointihotelli kaikilla mausteilla.
Arkkitehtuuri osana hyvinvointia
Parantolan alkuperäistä ideaa arkkitehtuurin ja luonnon parantavasta voimasta halutaan vaalia myös tulevaisuudessa.
Keskeinen ajatus on jatkaa Alvar ja Aino Aallon näkemystä siitä, miten valo, ilma, metsä ja hengittäminen ovat tärkeitä tekijöitä ihmisen hyvinvoinnissa.
Valoa parantolassa riittää lukuisten ikkunoiden myötä. Ikoniset aurinkoparvekkeet aiotaan myös ottaa uudelleen käyttöön.
Paimion parantola -säätiön hallituksen puheenjohtaja Mirkku Kullberg uskoo rakennuskompleksin uuteen elämään ja siihen, että rakennukset eivät jää muistomerkeiksi.
– Aallon arkkitehtuurihan on perustunut ihmisen hyvinvointiin ja tietynlaiseen rohkeuden nälkään elämästä. Aallot olisivat varmasti mielellään nähneet parantolan täynnä ihmisiä ja aktiivista tapahtumaa, Kullberg pohtii.
Eri aikojen kerrostumia
Alvar Aalto -säätiön toimitusjohtaja Tommi Lindhin mukaan parantolassa on lähdetty ongelmien sijaan liikkeelle visioista.
– Yksi vision osista on se, että kaikkea ei haluta muuttaa. Osa asioista halutaan säilyttää parantolan ajan tilassa, osa sairaalan aikaisessa tilassa.
Museovirasto ja Alvar Aalto -säätiö valvovat yhdessä vuonna 1933 valmistuneen rakennuksen korjaamista.
– 1950-luvulla täällä tehtiin jonkin verran muutoksia tilan toimiessa sairaalana. Tänne rakennettiin muun muassa leikkaussalisiipi ja vastaanottotiskit. Eri ajallisia kerrostumia tullaan säilyttämään tässä rakennuksessa, Lindh painottaa.
Joko on aika?
Parantolasta kaavailtiin kansainvälistä kohtauspaikkaa jo viitisen vuotta sitten.
Lisäpotkua haave saa varmasti, jos Suomen hakemus Alvar Aallon arkkitehtuurin lisäämisestä Unescon maailmanperintökohteiden listalle hyväksytään heinäkuussa.
Paimion parantola on yksi kolmestatoista komponentista Aalto Works -kokonaisuudessa, joten unelma on nyt lähempänä kuin koskaan.