Perinteinen maidonjalostajajätti Valio aikoo kasvaa suureksi kasvipohjaisten proteiinien tuottajaksi. Lähes kaikki Valion härkistuotteet jalostetaan nyt Joensuussa. Yhtiö aikeena on siirtää myös muiden kasvipohjaisten proteiinituotteiden valmistusta Joensuuhun.
Valio on hankkinut viime vuosina useita kotimaisia kasvipohjaisia proteiineja valmistavia yrityksiä. Härkis, nyhtökaura ja muut kasvipohjaiset tuotteet on ryhmitelty Valion uudistetun Gold&Green -tuotemerkin alle.
Liiketoiminnasta vastaava johtaja Susanna Kallio kertoo, että Valio aikoo kolminkertaistaa kasvipohjaisten suikaleiden ja muiden kasvipohjaisten tuotteiden valmistuksen Joensuussa tulevien viiden vuoden aikana.
– Tällä vastataan sekä ravintosuosituksiin että globaaliin kysymykseen ruuan riittävyydestä.
Raaka-aineet suikaleisiin eli kaura, härkäpavut ja herne pyritään saamaan kotimaasta, mutta osa joudutaan tuomaan ulkomailta.
Joensuun-yksikön työntekijämäärä on kasvanut samalla, kun Valio on supistanut tai lakkauttanut muita yksiköitään.
– Kasviproteiinin valmistuksen työntekijämäärä on 10–20 henkilöä, mutta se kasvaa, sanoo Joensuun tehtaanjohtaja Petri Liukka.
Valion alueelta Joensuun Sirkkalasta löytyi sopiva rakennus kasviproteiinitehtaaksi. Hallissa ei käsitellä lainkaan maitoa. Kapasiteetti tuotantolinjalla on noin 600 kiloa tunnissa. Tehtaanjohtajan mukaan siinä on reilusti kasvunvaraa.
Kasviproteiinituotannon ostaminen ja siirtäminen Joensuuhun ovat olleet Valiolle useiden miljoonien eurojen investointi. Tuottoja ja tulosta siitä odotetaan vasta tulevina vuosina.
Arkisuus tavoitteena
Kasvipohjaisten tuotteiden odotetaan kasvattavan osuuttaan ruokakaupassa, kun ne muuttuvat arkisemmiksi. Kymmenen vuoden takainen hype ja kysynnän nopea hyppy toivat nyhtökauran ja härkiksen kaikkien ulottuville. Sen jälkeen niiden käyttö on yleistynyt hitaasti.
Kallio vertaa kuviota kasvipohjaisten maitojen alkutaipaleeseen. Kaurajuoma löytyy nyt jokaisesta kahvilasta maitopurkin vierestä, ja saman uskotaan tapahtuvan kasviproteiineista tehtävälle ruualle.
– Viiden vuoden päästä näitä suikaleita ei enää tarvitse verrata lihaan, sanoo Susanna Kallio.
Valiolla on käynnissä sarja hankkeita, joissa tutkitaan ruuantuotannon tulevaisuutta. Yhtenä tutkimuksen kohteena on etsiä keino lisätä raudan imeytymistä kasvipohjaisista tuotteista.
Myös kuluttajien neuvomisen uskotaan edistävän kasviproteiinin myyntiä kaupassa. Suomalainen kuluttaja valitsee mielellään kotimaisen. Hinta kuitenkin vaikuttaa ostopäätökseen.
– Kasvattamalla tuotantomäärää saamme hintaa alennettua, mutta kuluttajahinnan päättää vähittäiskauppa. Kun nykyään 25 prosenttia kuluttajista ostaa kasviproteiinia kerran viikossa, kasvun varaa on todella paljon, Kallio kertoo.
Kylmähyllyn tuotteiden oheen tuodaan syksyllä myös lämpimässä säilyvät rouheet. Vientiä on muun muassa Hollantiin ja Tanskaan, mutta se on vielä vähäistä.
– Vientimarkkinoille suunnataan vasta sitten, kun kotimaan markkinoilla kulkee, sanoo Kallio.
Kasviproteiinituotteilla on maailmalla kova kilpailu, johon Valio haluaa mukaan vasta, kun tuotteiden toimivuus on testattu kotimaassa.
Vanha meijeritoiminta jatkaa
Kasvituotteiden valmistuksen lisäksi Valio jatkaa perinteistä meijeritoimintaa.
Joensuun juustola tuottaa 41 miljoonaa kiloa vuodessa, mikä on kolmannes Valion Suomen-tuotannosta. Juustonvalmistus työllistää valtaosan noin 270 työntekijästä.
Valiolle samalla alueella toimivat juustola ja kasviruokatehdas tuottavat synergiaetua. Muun muassa kuljetukset pyörivät yötä päivää samoihin kauppoihin ja kaupan logistiikkakeskuksiin.