Vieraslajeista on tullut iso haaste Suomen kunnille.
Kunnat ovat usein isoja maanomistajia, ja ne tekevät paljon vieraslajien torjuntaa. Kuntaliiton ympäristöpäällikkö Päivi Paavilaisen mukaan resurssit tähän voivat olla niukat.
– Joissain kunnissa asiaan pystytään osoittamaan enemmän resursseja. Mutta torjuntaa tehdään myös muiden tehtävien ohella usein kuntien viherpalveluiden tai puistotoimen henkilöstön toimesta, ja kesä on muutenkin kiireistä aikaa.
Myös Luonnonvarakeskuksessa (Luke) tunnistetaan torjunnan haasteet.
– Vieraslajikasvit ovat vahvoja kilpailijoita kasvutilasta, eikä niiden torjunta ole helppoa. Ne pystyvät yleensä leviämään tehokkaasti uusille alueille. Vaikka niitä torjuu, niistä on vaikea päästä eroon, kertoo Luken johtava tutkija Leena Hamberg.
Näyttävistä puutarhakasveista tuli lainsuojattomia
Torjuttavien listalla ovat muun muassa kurtturuusu, lupiini, jättipalsami ja viitapihlaja-angervo.
Yle kävi neljä vuotta sitten Nokialla, kun kurtturuusun kasvatuksesta oli juuri tullut kiellettyä kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen. Silloin ruusuja oli yhä ympäri kaupunkia.
Nyt tilanne on parantunut, mutta ruusua näkyy monin paikoin edelleen.
Kunnossapitopäällikkö Antti Sorvalin mukaan kaupunki panostaa nyt erityisesti jättipalsamien ja lupiinien torjuntaan, mutta myös kurtturuusut vaativat yhä huomiota.
– Meillä on kymmeniä esiintymiä ympäri kaupunkia. Osa on hyvinkin pieniä, ja osa on sitten vähän laajempia.
Kurtturuusua esiintyy runsaasti myös valtion tiealueilla ja yksittäisten kiinteistöjen pihoilla.
– Monet vieraat kasvilajit ovat tulleet Suomeen, koska ne ovat näyttäviä puutarhakasveja. Niitä on käytetty istutuksissa julkisilla paikoilla myös niiden kestävyyden vuoksi, toteaa Leena Hamberg.
Kurtturuusuille koneellista torjuntaa
Vieraslajitorjunta keskittyy Nokialla tällä hetkellä erityisesti sellaisiin kohteisiin, joissa on merkittäviä luontoarvoja. Käytännössä tämä tarkoittaa ketojen ja niittyjen lähialueita.
Kurtturuusut vaativat erilaista torjuntaa kuin lupiinit tai jättipalsamit. Lupiineita voi torjua käsin nyhtämällä, mutta ruusupensaat vaativat järeämpää kalustoa.
Luken Leena Hamberg toivoo, että jokainen huolehtisi vieraslajien torjunnasta omalla maa-alueellaan ja ilmoittaisi vieraslajiesiintymistä Vieraslajit.fi-sivustolle. Torjunta on maanomistajan tai esimerkiksi tiealueella tien hoidosta vastaavan tahon vastuulla.
Vaikeudestaan huolimatta Hamberg ei pidä urakkaa täysin mahdottomana.
– Ongelmana on se, että vieraslajeja ei osata tunnistaa eikä siten torjuakaan, eikä vieraslajien torjunta kiinnosta kaikkia. Toisaalta vieraslajien torjuntaan tarvittaisiin nykyistä tehokkaampia torjuntamenetelmiä.
Kunnat voivat torjua vieraslajeja kiireellisissä kohteissa ostopalveluna, mutta siinä on omat ongelmansa.
– Ostopalveluna tehtävä torjunta on kallista ja pois muista yleisten alueiden hoitoon käytetyistä määrärahoista, sanoo kuntaliiton Päivi Paavilainen.
Kauniita, mutta haitallisia vieraslajeja torjutaan myös talkoilla
Nokian kaupunki haluaa ottaa asukkaat mukaan vieraslajien torjuntaan. Kesän aikana järjestetään kaupungin puistoissa kolmet vieraslajien kitkentätalkoot.
Vastaava puistopuutarhuri Mirka Törmälä ja luonnonsuojelutyön suunnittelija Ria Kivirinne kertovat, että kitkennän kohteena on jättipalsami, joka leviää tehokkaasti.
Lupiinit ovat monen katsojan silmiin kauniita, mutta kauneus kätkee sisäänsä ongelman.
– Lupiini vie tilaa meidän omilta luonnonkasveiltamme, mutta se on haitallinen myös pölyttäjille ja niiden lisääntymiselle, Kivirinne kertoo.
Nokian vastaava puistopuutarhuri kertoo, että jättipalsamit saa kitkettyä helposti myös käsin.
– Ei hommaan tarvitse muuta kuin reipasta mieltä sekä käsineet ja jätesäkin, johon voi kerätä nämä kasvit.
Kun jättipalsami ei vielä kuki, sen voi jopa kuivattaa maastossa. Mutta kun se alkaa kukkia, se pitää hävittää sekajätteenä.
Korjaus 28.6.2026 kello 12.16: Juttuun vaihdettu päävideon paikalle kuva sekä otettu pois leipätekstistä yksi kuvista. Videolla ja poisotetussa kuvassa ei ollut kurtturuusuja.