Lapin hyvinvointialueen alkuvaiheen rahoitusta tutkineen emeritusprofessori Lasse Oulasvirran mukaan Laphalla on kohtuullisen hyvä rahoitus. Se huomioi myös asukastiheyden ja olosuhteet. Oulasvirran mukaan ongelmana on siirtymätasaus.
Tampereen yliopiston julkisyhteisöjen laskentatoimen emeritusprofessori Oulasvirta tutki Laphan siirtymävaiheen kustannuksia ja rahoitusta hyvinvointialueen tilauksesta.
Vuonna 2023 aloittaneet hyvinvointialueet ottivat vastuulleen kunnilta siirtyvät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastuspalvelut, ja tältä pohjalta määritellyssä rahoituksessa toiset hyvinvointialueet voittivat, toiset Lapin tavoin hävisivät.
Oulasvirran mukaan Laphan kustannukset olivat alkuvaiheessa 170 miljoonaa euroa hyvinvointialueiden (HVA) keskimääräisiä asukaskohtaisia kustannuksia suuremmat. Tähän on useita syitä.
Kunnissa pelattiin omaan pussiin
Iso tekijä olivat muihin verrattuna suuret henkilöstökulut, jotka olivat olivat 95 miljoonaa euroa HVA-keskiarvoa suuremmat. Hyvinvointialuejohtaja Jari Jokelan mukaan kunnissa ”pelattiin” omaan pussiin lisäämällä henkilöstöä aivan viimeisinä kuukausina, ennen siirtymistä hyvinvointialueeseen.
Kunnista siirtyi hyvinvointialueelle jopa 650 työntekijää, joista hyvinvointialue ei valmisteluvaiheessa saanut tietoa.
Toinen iso tekijä oli ulkoistetut sote-palvelut, jotka ylittivät HVA-keskiarvon 50 miljoonalla eurolla. Kolmas iso tekijä on kalliit ICT-kulut, jotka ylittivät HVA-keskiarvon liki 8 miljoonalla eurolla. Tässä näkyy juuri se, että kunnilla oli kullakin omia ICT-ratkaisuja.
Oulasvirta vahvistaa myös Laphan johdon aiemmin esiintuoman ongelman, että Lapin kunnat pyrkivät alimitoittamaan sote-budjettinsa kaksi viimeisestä vuotta, 2021 ja 2022. Mitä vähemmän nettokustannuksia kunnat ilmoittivat, sitä vähemmän niiltä siirtyi valtion rahoitusta Laphalle korvaamaan kustannuksia.
Oulasvirran mukaan haastattelujen perusteella kunnat myös lykkäsivät tarpeellisia investointejaan Laphan tehtäväksi.
– Jälkeen päin on mahdotonta todistaa, että tämä oli tahallista, Oulasvirta sanoo.
Hänen mukaansa monissa kunnissa oli todella ohut taloushallinto ja ehkä puutteelliset tietojärjestelmät. Sote-palveluiden menojen kohdistaminen oli vaikeaa.
Lapha alkoi korjata kuntien palveluvajeita
Lapha aloitti myös muihin alueisiin verrattuna sirpaleiselta pohjalta. Sote-palvelut olivat yhä kunnilla, kun monessa muussa maakunnassa oli jo perustettu kuntayhtymiä ja yhdistetty palvelurakennetta.
– Ikääntyneiden palveluita oli paljon ulkoistettu, ja niiden sopimukset ja tilavuokrasopimukset olivat mittava massa, mitä ei edes heti saatu Laphan käyttöön, Oulasvirta kertoo esimerkin.
Kaiken lisäksi monissa Lapin kunnissa oli palveluvajeita, joita Lapha alkoi korjata.
Lapille myrkyllisistä siirtymätasauksista on puhuttu Laphan ensimmäisestä tilikaudesta lähtien. Oulasvirran mukaan siirtymätasausleikkaus on Lapille erittäin epäoikeudenmukainen. Ensimmäisenä vuonna se oli liki samankokoinen kuin Lapin harvasta asukastiheydestä saama lisäraha.
Laphan johdon väite, että kertyneet alijäämät johtuvat suurelta osin siirtymätasauksesta, pitää siis tutkimuksen perusteella paikkansa.
Oulasvirran mukaan tarvevakiointiin, asukastiheyteen ja olosuhdetekijöihin perustuva rahoitusjärjestelmä on sen verran monimutkainen, että on vaikeaa todentaa, onko Lapha saanut oikeassa suhteessa rahaa muihin hyvinvointialueisiin verrattuna.
Tutkimuksessaan Oulasvirta perehtyi muun muassa tilastoihin, valtiovarainministeriön aineistoihin ja hyvinvointialueiden kustannusvertailuihin.
Muokkaus 24.6. kello 12.24 Juttua päivitetty. Jutusta on poistettu Lasse Oulasvirran sitaatteja, joissa oli epätarkkuuksia.