Espoon päätös korottaa tonttivuokria moninkertaisiksi tuntuu asukkaista täysin kohtuuttomalta.
Esimerkiksi Latokaskessa tonttivuokra nousee kaupungin päätöksellä jopa kymmenkertaiseksi.
Tonteilla on 1970-luvuilla rakennettuja erillistaloja muutaman talon yhtiöissä.
Vanhat vuokrasopimukset on laadittu noin viisikymmentä vuotta sitten.
Alueella 30 vuotta asuneelle Esa Heikkilälle korotuksen suuruus oli yllätys, vaikka vuokrasopimuksen päättyminen oli tiedossa hyvissä ajoin.
– Ymmärrämme, että alkuperäinen vuokra ei ole kovin iso, mutta usein korotuksissa puhutaan kymmenistä prosenteista eikä tuhannesta prosentista, hän sanoo.
Espoon kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti tonttivuokran korotuksista tammikuussa.
Päätös koskee 50 asuintonttia, joiden vuokrasopimukset on laadittu 1970- ja 1980-luvuilla. Tontit sijaitsevat Latokaskessa, Espoon keskuksessa, Karakalliossa, Kauklahdessa ja Niittykummussa.
Yhtiömuotoisilla tonteilla vuokratasot nousevat siirtymäajan jälkeen keskimäärin kymmenkertaisiksi.
Osa taloyhtiöistä teki keväällä päätöksestä itseoikaisuvaatimuksen kaupunginhallitukselle. Se hylkäsi vaatimuksen kesäkuun alussa.
Kaupunginhallitus katsoi, ettei päätös perustunut virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen tai ilmeisen väärän lain soveltamiseen eikä asiaan ollut tullut uutta selvitystä, joka vaikuttaisi olennaisesti päätökseen.
Korotuksella isoja vaikutuksia perheiden talouteen
Latokaskessa asuva Jussi Turkka kertoo, että korotus kaksinkertaistaa taloyhtiön kulut. Asuntoa kohden korotus tarkoittaa Turkan mukaan noin 360 euron lisäkuluja kuukaudessa.
Viiden talon muodostaman taloyhtiön tontin vuokra nousee noin 3 500 eurosta noin 25 000 euroon vuodessa.
– Meillä asuu kaksi aikuista ja koira, mutta kun syyskuussa syntyy esikoinen, alamme seuraamaan kuluja tarkasti, hän sanoo.
Heikkilä voisi hyväksyä uuden vuokrahinnan, jos tontti olisi tyhjä, mutta vanhojen talojen kanssa se on aivan liian korkea.
– Meillä ei ole oikeasti mitään vaihtoehtoa. Emme voi ottaa taloja mukaan ja lähteä halvemmalle tontille, Heikkilä sanoo.
Tontin ostaminen ei ole asukkaiden mielestä taloudellisesti järkevä ratkaisu
Espoo tarjoaa asukkaille mahdollisuutta myös lunastaa tontti markkinahintaan.
Turkan taloyhtiön 2 500 neliön tontin lunastushinta olisi 636 000 euroa. Tontilla sijaitsee viisi reilun 100 neliön taloa.
Jos yhtiö ottaisi tontin hinnan lainaa, kuukausittainen kulu asuntoa kohden olisi yli 600 euroa, Turkka kertoo selvittäneensä.
– Velka tontin ostamiseksi ei ikinä siirry talon hintaan. Se on niin suuri tappiokauppa, että se on mahdotonta, Heikkilä toteaa.
Espoo tarjoaa asukkaille helpotusta tonttivuokrassa viiden vuoden siirtymäaikana, jona vuokraa korotetaan asteittain.
Ensimmäinen korotus on 50 prosenttia ja sen jälkeen 10 prosenttia päälle vuosittain. Täysi markkinavuokra menee viiden vuoden päästä.
Vuokralaiset saavat uuteen sopimukseen kymmenen prosentin alennuksen markkinavuokrasta. Asukkaat pitävät näitä helpotuksia riittämättöminä.
– Se on pieni kädenojennus, mutta tilanne on johtanut asuntojen hintojen laskuun ja myyntivaikeuksiin, Heikkilä sanoo.
Asuntojen arvo on pudonnut hänen mukaansa jo kolmanneksella.
– Alueelta myynnissä olevien asuntojen hinnat ovat hyvin paljon alhaisempia kuin millä me ostimme talon kaksi ja puoli vuotta sitten, Turkka kertoo.
Tonttipäällikkö: Rakennusten kuntoa ei voi huomioida tontin vuokrassa
Kaupunki perustelee korotuksia maan markkina-arvolla, eikä katso mahdolliseksi huomioida tonteilla olevien rakennusten kuntoa tai ikää.
– Vuokrakauden päätyttyä sopimukset tarkistetaan markkina-arvoon, sanoo Espoon tonttipäällikkö Katja Hakala.
Hänen mukaansa tontinluovutuksia ohjaa asumisen ja maankäytön periaatteet, jotka kaupunginvaltuusto hyväksyi vuonna 2023.
– Vuokralaisten tilanteet voivat olla kiinteistöjen iän ja kunnon suhteen erilaisia, mutta kaikkia on kohdeltava tasapuolisesti, hän toteaa.
Hakalan mielestä on huomionarvoista, että asukkaat ovat saaneet asua Espoossa vuosikymmeniä hyvin huokealla hinnalla, kun maanvuokraa on korotettu vain elinkustannusindeksin verran.
Lehtisaaren tapaus tuo asukkaille toivoa kohtuullistamisesta
Heikkilä ja Turkka kertovat, että he ovat perehtyneet muutama vuosi sitten tapahtuneeseen tonttivuokrien rajuun korotukseen Helsingin Lehtisaaressa.
Tapaus antaa myös Latokasken asukkaille uskoa siihen, että tonttivuokrassa voidaan noudattaa kohtuullisuutta, vaikka markkina-arvo olisi nostanut maan arvon pilviin.
Vantaan seurakuntayhtymä nosti Lehtisaaressa tonttivuokria vuonna 2020 noin 400 prosenttia. Eräs alueen taloyhtiöistä vei asian oikeuteen.
Helsingin hovioikeus linjasi maaliskuussa, että tonttivuokra ei ollut kohtuullinen. Hovioikeus laski vuokraa 40 prosenttia ja velvoitti seurakuntayhtymän palauttamaan liikaa maksettuja vuokria yli 150 000 euroa.
– Ei ajateltu, että Espoossa sattuu samankaltaista, sanoo Turkka.
Tonttipäällikkö Hakalan mukaan Espoon tilanne on aivan erilainen kuin Lehtisaaressa, eikä oikeuden päätös Lehtisaaren tonttivuokrien kohtuullistamisesta vaikuta Espooseen.
– Kaupunki saa itse määrittää periaatteet, joiden mukaan vuokria tarkistetaan sopimusten päättymistilanteessa, Hakala toteaa.
Hän myös toteaa, että Vantaan seurakuntayhtymä on pyytänyt valituslupaa hovioikeuden päätökseen korkeimmalta oikeudelta eli Lehtisaaren oikeusprosessi jatkunee.
Heikkilän ja Turkan taloyhtiöiden tonttien vuokrasopimukset päättyvät ensi vuonna.
Heikkilä vetoaa vielä asiassa Espoon päättäjiin. Hän toivoo viranhaltijoiden kanssa keskustelua, jossa asia käydään läpi perusteellisesti ennen kuin on liian myöhäistä.
Asukkaat harkitsevat Heikkilän mukaan kaikenlaisia toimenpiteitä. Myös asian vieminen oikeuteen on harkinnassa.
Korjaus 30.6.2026 klo 11.21: Jutussa luki, että Turkan taloyhtiössä vuokran korotuksen jälkeen kulut ovat asuntoa kohden noin 500 euroa suuremmat. Korjattu juttuun, että asuntoa kohden lisäkulut ovat noin 360 euroa. Korjaus 1.7.2026 klo 9.10: Korjattu sama tieto myös jutun alussa olevaan tiivistelmään.